tag:blogger.com,1999:blog-8120289369738270698.post7339169678412393568..comments2019-02-21T07:22:49.685+02:00Comments on Ihmisiä mäyräkoirien nurkissa: Vinkkejä otetaan kiitollisuudella vastaan!Maria, mäyräkoirien ihminenhttp://www.blogger.com/profile/07384730615290005665noreply@blogger.comBlogger8125tag:blogger.com,1999:blog-8120289369738270698.post-41721302897486345042011-03-29T07:07:08.437+03:002011-03-29T07:07:08.437+03:00Kiitos kaikille neuvoista! :)
Marja-Leena: Eipä ...Kiitos kaikille neuvoista! :)<br /><br /><br />Marja-Leena: Eipä auta herkut meilläkään jumittelemiseen lenkeillä. Mutta ei auta perässä vetäminenkään; ei ota Alfie jaloilleen vaikka kiskoisi mukanaan, ei :/ Aika kausittaisista tuo jumittelu tuntuu olevan, välillä mennään kuin höyryjuna ja sitten toisinaan taas tuntuu, että se jää haaveilemaan jotakin omia juttujaan kesken kaiken. Ota noista nyt sitten selvä! :)<br /><br />Paloma: 16 tassua takaavat varmasti sen, että aina löytyy kaveri joka jaksaa leikkiä! :D Jep, mä olen vakuuttunut, että Alfien kotkotukset vähenisivät, jos sillä olisi koiraseuraa päivittäin. Kiitti tsempistä :)<br /><br />Mai: Alfiella on just päinvastoin kuin Artulla, kun se on leikkinyt koirakaverin kanssa se haluaa sitä enemmän tavata uusia tuttavuuksia. Suunnanmuutosta ollaan kokeiltu, menee hinaamiseksi. Se pistää kerta kaikkiaan niin kampoihin ja kun sillä on muutenkin painopiste matalalla, niin se laskee välittömästi itsensä niin alas kuin mahdollista kun huomaakin mun aikeet, että sitä on mahdotonta vetää perässään ellei halua että se rikkoo tassujaan :/ Juoksuksi olen laittanut monta kertaa kun koira on nähty, harmillista vain, että koira on monesti ollut meidän takanamme ja Alfie on ehtinyt haistaa sen ennen kuin olen itse sen huomannut, joten siinä mielessä on mennyt pieleen. Täällä liikkuu tosi paljon koiria ja aina samaan aikaan meidän kanssanne, joten haastetta riittää! :)<br /><br />Mä itse asiassa luulen, että ongelma on siinä kun Alfiella on niin paljon noita koiratuttuja. Se on innokas tutustumaan kaikkiin ja kuten jossakin mainitsinkin, niin sillä on sellaisia kavereitakin joilla ei ole muita kavereita, kun ovat liian aggressiivisia koiria tullakseen toimeen toisten urosten kanssa. Se on todellakin sosiaalinen koira ja haluaa tutustua kaikkiin. Toisen koiran näkeminen lenkillä on sen mielestä liian vastustamatonta...:)<br /><br />Kyllähän se kertoo omista taidoista, jos pyydetään pentua kouluttamaan, hieno kohteliaisuus! :) Kai lupauduit menemään? :) <br /><br />Veera: Meilläkin otetaan tuo paikkamakuu, erityisesti kun Alfie näkee nartun. Kohti hypitään joskus, mutta aina ilosta. <br /><br />Muutaman tutun koira tekee tuota samaa kuin Milo, ja niiden kohdalla kyse on epävarmuudesta, mutta siitä kielii sitten kyllä selvästi koiran muukin elekieli. Niiden koko käyttäytyminen puhuu sen puolesta, noin yleisestikin ottaen. Sen näkee jo koiran asennosta ennen kuin kohdataan niitä tuolla ulkona...Maria, mäyräkoirien ihminenhttps://www.blogger.com/profile/07384730615290005665noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8120289369738270698.post-77924637126266801272011-03-27T12:13:07.110+03:002011-03-27T12:13:07.110+03:00Meillä mäykky tekee joskus samaa koiran nähdessään...Meillä mäykky tekee joskus samaa koiran nähdessään, menee maahan, mihinkään ei suostuta liikkumaan mutta sitten kun koira on kohdalla tää poika joko hyökkää ilosta toista koiraa kohti tai sitten ei niin ilosta ja alkaa räyhätä. <br />Joskus saan Milon kulkemaan ohitse ilman maahan menemistä kun rohkaisen sitä. Eli voiko mäykkyni olla epävarma itestään? :D vai mistä tämä johtuu..Veera + Milo & Breci-mäykythttps://www.blogger.com/profile/10958732493387635797noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8120289369738270698.post-72299824329347137832011-03-26T23:06:16.918+02:002011-03-26T23:06:16.918+02:00Vähintään ala-arvoisen konstin heitän ilmaan, kun ...Vähintään ala-arvoisen konstin heitän ilmaan, kun ei ole juurikaan kokemusta jumituksesta tuon meidän tuhatjalkaisen kanssa:<br />Mitä jos käännät suuntaa, kun koira jumittaa? Vai annatko silloin sille signaalin, että vastaan on tulossa jotain pelottavaa...<br />Olen tuota suunnanmuutosta käyttänyt, kun koira kiskoo eikä tottele vaikka kiellän. Siinä sitten tepastelemme metrin, käännymme, kaksi metriä, käännymme, pari askelta jne kunnes koira jää tepsuttamaan rinnalle.<br /><br />Toinen, ehkä vielä surkeampi amatöörineuvo:<br />Onko Alfiella leikkikavereita? Siis ihan kunnon riehumishetkiä koirakaverin kanssa. Olen huomannut, että Artun kiinnostus lenkkeileviin koiriin vähenee muutaman päivän ajaksi huomattavasti, kun se on saanut revittää kaverikoiran kanssa itsensä uuvuksiin.<br /><br />Ja "sokerina" pohjalla:<br />Jos huomaat koiran ennen Alfieta, mitä jos pistät reippaaksi juoksuksi? Voiko mäyräkoira vastustaa sitä, että emäntä juoksee sen kanssa. Ja pystyykö se juoksemaan ja istumaan samaan aikaan :)<br /><br />En ole koirakouluttaja, joten saan anteeksi surkeat yritykseni auttaa.<br />(Vaikka eräs tuttava pyysikin minua kouluttamaan omaa pentuaan, joka on mahdoton... Otin sen aikamoisena kohteliaisuutena. Ainakin se kertoo jotakin siitä, minkälaisena ihmiset Artun näkevät :)Arttuhttps://www.blogger.com/profile/12652820583006580679noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8120289369738270698.post-46182368546627081982011-03-26T20:08:52.229+02:002011-03-26T20:08:52.229+02:00:) Lisää mäykkyjä taloon ja sassiin ...nimimerkki ...:) Lisää mäykkyjä taloon ja sassiin ...nimimerkki 16 tassua<br />Henna tekee tota meillä ajoittain. Jää "vaanimaan" vastaantulijaa. On kyllä niin namien perään, että ruoka voittaa vaanimisen.<br />Olen myös joskus joutunut "vetämään" mäykkyä perässäni ( huom talvella, kun luistaa ) silloin ei tiedä itkenkö vain nauranko :D mahtava näky!<br />Rotuna maailman vaativin JA IHANIN <3<br />Tsemppiä!Palomahttps://www.blogger.com/profile/14293266822292370743noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8120289369738270698.post-3242135852889940842011-03-26T16:22:12.197+02:002011-03-26T16:22:12.197+02:00Ei minullakaan neuvoja ole millä saisi tilanteen r...Ei minullakaan neuvoja ole millä saisi tilanteen ratkaistua sillä lailla "mukavasti". Voin kertoa että kun Ossi lenkillä kuulee jonkin kivan äänen se istahtaa kanssa kannikoillensa ja siitä se sitten lähtee liikkeelle jykevästi hinaten. Meillä ei ole vaihtoehtoja. Aina tuo kokeilee ja aina se valitettavasti häviää hinaajalleen. Menen päättäväisesti eteenpäin, kuitenkin sen verran hiljaa ettei Ossin tarvitse kylkimyyryä tulla perässä vaan ihan kävellen pääsee... Ei mikään ongelman ratkaisu. Ainoa keino mikä meillä toimii. Herkuilla houkuttelua on Ossille turha kokeilla kun maailmassa ei ole olemassa sellaista herkkua joka Ossin saisi liikkeelle. Terveisin Marja-LeenaMarja-Leenahttps://www.blogger.com/profile/12564817989926056044noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8120289369738270698.post-36513657338678757202011-03-26T11:55:12.351+02:002011-03-26T11:55:12.351+02:00Sunan: tämähän ei nyt varsinaisesti helpota tuota ...Sunan: tämähän ei nyt varsinaisesti helpota tuota teidänkään vastaavaa ongelmaa, mutta silti: onpa kiva tietää että muillakin on ongelmia tämän asian kanssa! :D <br /><br />Paikkamakuut meilläkin otetaan, mutta perässävetämisestä ei ole mitään apua, koira ei suostu siltikään kävelemään askeltakaan vaikka kuinka yrittäisi :/ Sitä joutuisi raahaamaan vaikka kuinka pitkään mukanaan eikä sitä voi tehdä. Iloisesti sännätään täälläkin vastaantulevan koiran luo, ihan sama vaikka näyttäisi torahampaita, läppäkorva olisi silti menossa ellei sitä pitelisi tiukasti vierellään. Ei niin minkäänlaista itsesuojeluvaistoa *silmien pyörittelyä* Olenkin kuullut muutamalta koiranomistajalta, etteivät ennen ole nähneet noin yliystävällistä urosmäkkyä, kun muut kohtaamansa ovat olleet nurjamielisemmin toisiin uroksiin suhtautuvia. Juu, meillä ei haittaa vaikka vastassa olisi mikä ärjyvä peto, Alfiella on valtava itseluottamus siihen, että saa käännettyä senkin kaverikseen. Ja tästä on kokemusta siinä mielessä, että sillä on muutama sellainen uroskoirakaveri jotka ovat tosi aggressiivisia toisia uroksia, Alfieta lukuunottamatta, kohtaan. Se on niin monta kertaa antanut ystävällisiä signaaleja näitä koiria kohtaan, että ovat viimein lämmenneet ja nykyään ovat ylimpiä ystäviä. Edellä mainitut urokset eivät tosin vieläkään hyväksy muita uroksia, vaan käyvät tappomeiningillä kiinni, jos ne päästettäisiin. Ja ovat muutaman kerran, valitettavasti, päässeetkin. (Hampaita irronnut taistelussa näiltä uroksilta).<br /><br />Mäkin, kieltämättä, välillä lepsuilen tuon asian kanssa, kun jokin toleranssi on ylittynyt, enkä aina kerta kaikkiaan jaksa tuota venkoilua...pitäisi vaan systemaattisesti jatkaa...<br /><br />Idatoi: Kiitti muistutuksesta! :) Olen käynytkin suhteellisen aktiivisesti lukemassa mäykkyfoorumia ja varmasti tuohonkin threadiin olen törmännyt jossakin vaiheessa, mutta pitääpä mennä mulkaisemaan, oikein ajan kanssa, uudestaan. Jospa sieltä jotakin neuvontynkää irtoasi :)Maria, mäyräkoirien ihminenhttps://www.blogger.com/profile/07384730615290005665noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8120289369738270698.post-84923777335733751082011-03-26T11:30:18.305+02:002011-03-26T11:30:18.305+02:00Meillä ei ole koskaan ollut ongelmaa pysähtelyn ka...Meillä ei ole koskaan ollut ongelmaa pysähtelyn kanssa, vaikka kaikkea muuta onkin kokeiltu :D Itse käyn lueskelemassa mäykäkoirafoorumia, sieltä saa usein ihan päteviä vinkkejä kunhan suhtautuu lukemiinsa aiheisiin pienellä varauksella :) Tässä linkki aihetta koskevaan keskusteluun: http://www.createphpbb.com/phpbb/viewtopic.php?t=6137&mforum=tappijalatidatoihttps://www.blogger.com/profile/11402853529157749355noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8120289369738270698.post-5724252533549106762011-03-26T11:14:00.523+02:002011-03-26T11:14:00.523+02:00Tässäpä valitettavasti ongelma, johon minulla ei o...Tässäpä valitettavasti ongelma, johon minulla ei ole ratkaisua :/ Taitaa olla mäyräkoiran yleisluontoa tuo innokas tervehtimisen halu, meillä on nimittäin sama vika. Pinjan ollessa pieni se kohdistui myös ihan kaikkiin vastaantuleviin ihmisiin, jota tietysti lietsoi se, että kun söpönnäköinen pentu yrittää tulla tervehtimään niin useampi kuin yksi ihminen vastasi tervehdykseen. Jotenkin sain tämän tavan sentään kitkettyä pois. Mutta kiinnostus muihin koiriin jäi.<br /><br />Meilläkin siis yritetään iskeä paikkamakuulle saman tien, kun näköpiiriin tulee koira. Ilkeänä akkana olen todennut meille parhaaksi tavaksi yksinkertaisesti kiskoa koiraa mukaan. Onhan se varmasti kiva näky, kun hinaan perässä neliraaja-jarrutteista koiraa, mutta silloin saan koiran edes jonkin verran liikuttamaan jalkojaan. Seuraavaksi tulee vielä toinen, mukavampi, vaihe. Kun vastaantuleva koira tulee kohdalle, yrittää Pinja sännätä sen luo. Eli sitten saa vielä tarkasti pitää hihnasta kiinni, ettei koira hyppää toisen koiran luo. Välillä meinaan sitten jopa kompastua tuohon makkaraan. Ollaan varmaan aika usein huvittava näky...<br /><br />En siis osaa todellakaan auttaa asiassa. Olen jopa itse ruvennut lepsuilemaan tämän homman kanssa. Kun mitään ratkaisua ei ole tullut, olen tehnyt nykyisestä tilanteesta -ikävä kyllä- ratkaisun eli edellä kuvaamani toimintapa on meidän nykyinen käytäntö. Vaikka olisihan se kiva, jos koira ohittaisi nätisti hihnassa kävellen vastaantulijat. Täytyy kai pureutua tähän asiaan taas uudestaan.<br /><br />Tulipas pitkä selonteko ilman mitään konkreettista apua :DSunanhttps://www.blogger.com/profile/08926161129923126215noreply@blogger.com