maanantai 19. maaliskuuta 2012

Kingpin is a Top Dog

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Valitettavan pitkän blogipoissaolomme aikana talvi on taittunut, Aslan täyttää kohta 8 kuukautta ja olen ensimmäisiä kertoja käyttänyt sitä koirapuistossa kanssani. Rähinäksihän se meni: eivät tajunneet muut urokset etten pidä siitä, että ne tervehtivät Aslania ilman lupaani. Parasta olisi jos eivät edes katsoisi sitä päin ellen erikseen ilmoita, että homma on ok minun puoleltani. Ja harvoin se on. Ainoastaan omien koirakavereitteni kanssa Aslan saa leikkiä ilman valvontaani.

Ihmiseni tuskastuivat hieman minuun kun suojeluvaistoni eivät ottaneet laantuakseen, tarvittiin aika monta kieltoa ennen kuin lakkasin vahtimasta suojattiani. Jouduin taas luottamaan siihen, että ihmiseni kykenevät pitämään Aslania silmällä riittävän tehokkaasti, ilman että minun täytyy aktiivisesti puuttua joka tilanteeseen. Eipä silti että Aslania nyt erityisemmin tarvitsisi pitää silmällä koska sillä ei ole taipumusta hankkiutua vaikeuksiin toisten koirien kanssa. Vielä.

"Voidaanks me lähteä jo sinne koirapuistoon? Aslan meni nukkumaan kun tässä taas kestää niin kauan..."


Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Aslanin koirapuistoilu on korkattu ja se oli menestys, lukuun ottamatta sitä, että Älyn ja Väläyksen toinen osapuoli ei osannut käyttäytyä senkään vertaa kuin yleensä. Tulee mieleen väistämättä, että muut koiranomistajat varmasti luulevat ettei meillä kouluteta koiria ollenkaan vaan saavat varttua ja kasvaa ihan pellossa, sen verran hanakasti Alphonse otti muiden urosten kanssa yhteen. Mikä siinä onkin että ne isänvaistot kytkeytyvät niin voimakkaasti päälle että Aslania pitää vahtia vaahto suussa?

Lenkeillä homman nimi on sama. Äly ja Väläys kävelevät nätisti, löysällä hihnalla ja vierekkäin. Matka taittuu jouhevasti ja ihminen tuudittautuu katselemaan maisemia, ajattelemaan omiaan tai vieläpä jopa puhumaan puhelimessa (tämä on suuri virhe, koska keskittymisen herpaantuessa hihnan toisessa päässä saatetaan saada jokin jäätävän kuolematon idea joka täytyy yksissä miehin toteuttaa) ja yhtäkkiä vastaan tuleekin uros, joka eittämättä yrittää varastaa Aslanin Alphonselta, joten sen täytyy reagoida jo ihan varmuuden vuoksi, paitsi, jos kyseessä on joku sen omista koirakavereista jolloin mitään ylimääräisiä manöövereitä ei tarvita.

Oma lukunsa ovat tietenkin sitten ne koiranomistajat, jotka pitävät mäyräkoiraa sen verran harmittomana ja vaarattomana että antaisivat oman uroksensa tulla tekemään tuttavuutta, siitäkin huolimatta, että Alphonse odottaa tilaisuutta iskeä, hampaat paljaana. Ylipäänsä täytyy ihmetellä näiden ihmisten koiranlukutaitoa, kun ovat työntämässä kuono kuonoa vasten piskiään siihen kun toinen seisoo ikenet valkoisena, torahampaat näkyvissä odottamassa iskuetäisyyden saavuttamista. Totuttelu on mahdollista, sitä on tehtykin paljon ja hyvin tuloksin, mutta se ei tapahdu ylläkuvatulla tavalla, ei todellakaan. Jos Alphonsella on Aslan mukanaan, se on kovempi pala kuin ilman pentua.

Alphonse, kingpin ja top dog, on omaksunut itselleen ihan uuden moton: "Somebody needs a high-five. In the face. With a chair." Ja Aslan jolkottelee tyytyväisenä menemään, onhan se henkivartijansa suojeluksessa.

Parasta antia: jahtausleikit. Aslan (taaimpana) ei ole vielä ihan niin nopea kuin Alphonse, mutta ei se paljoa enää jää jälkeen.

Suunnanvaihto ja vauhdin lisääminen...

...ja cottonipoika on vaarassa jäädä jalkoihin ennen kuin mäyräkoirat saavat jarrut päälle.

9 kommenttia:

  1. Lentävät mäyräkoirat vauhdissa. Pojillahan ei taida juuri jalat ottaa maahan, kun menevät peräkkäin tuulispään tavoin. Vau, mikä parivaljakko!

    Olen samaa mieltä (edelleenkin) joidenkin koiranomistajien halusta sosialisoitua (Ollin emännän käyttämä ilmaisu) mäyräkoiran kanssa. Jo kaukaa näen koiranulkoiluttajan kulmakarvan asennosta, että sieltä tulee taas yksi tapaus: voi-miten-kiva-mäyräkoira-meidän-koira-on-niin-kiltti-että-tehdään-tuttavuutta. Olli ei ole se kaikken lempein yhtäkkisiä tuttavuuksia kohtaan vaan perheen mieshenkilön tavoin syttyy hitaasti uusille ihmisille. Rauhassa tutustuttuaan molemmat ovat hyvin seurallisia.

    Kiva, että olette palanneet takaisin tauolta. Ajattelin teitä juuri tänään ja mietin, että edellisen blogihiljaisuuden aikana koiramäärä oli tuplaantunut. Nyt ei ollut sentään moista tapahtunut.

    VastaaPoista
  2. Hei, olen seurannut teidän blogia jo jonkun aikaa, mutta nyt kommentoin ekaa kertaa; onpa kiva kuulla teistä taas pitkästä aikaa! Täällä 9,5 -v pk-mäykkyurho on myös ISOveli, se ei koskaan rähjännyt kenellekään ennenkuin taloon tuli toinen koira...sen jälkeen Maurikin on ollut nyrkit pystyssä raitilla toisille uroksille, tytöt tietenkin saavat edelleen sen gigolo-tyylisen hännän heilutuksen ja flirttailun. Hauskoja kuvia pojista, varsinaiset Lentävät Nakkiveljekset! :-)

    VastaaPoista
  3. Ihanaa kuulla teistä! Toissapäivänä mietinkin mitä teille sinne kuuluu!!!
    Ihania kuvia puistosta. Juu, jännä ilmiö, että jotkut ajattelevat, että mäyrikset on tosi harmittomia ja aina saa tulla moikkaamaan. Ei meidän Ellaa voi tulla vaan moikkaamaan koska se saa paskahalvauksen ja purukalusto on heti NIIN esillä.

    VastaaPoista
  4. Kiva, että heräsitte talviunestanne! Käypä katsomassa minun helmikuun kirjoitus mäykkyjen nimistä.Villiä menoa koirapuistossa. Mitenhän tuollainen valkoinen karvapallo pidetään valkoisena? Terveisin M-L ja Ossi

    VastaaPoista
  5. Ihania kuvia! :D Muistan myös Brutuksen, suojeli Hippua kovasti, mutta eipä oikeastaan enää.. Nyt Brutus suojelee koko laumaansa, eli minua ja Hippua, ja jos lenkille sattuu tuleemaan mukaan myös äitini ja paras kaveri Kibo, niin entistä enemmän räyhätään.. Mutta puistossa Brutuksen mielestä kaikki on omillaan (paitsi edelleen suojellaan mammaa jos joku "uhkaa" ja kehtaa kerjätä rapsuja..). Meillä ei Brutus välitä sukupuolesta, kaikki sopivan kokoiset ja näköiset on kavereita :D En todellakaan tiedä millä perustein Brutus valitsee, kenelle räyhää, välillä vaan naama ei miellytä ;)

    VastaaPoista
  6. Voi juku. Poikaat on ihan saman näkösiä. :D Aslan on jo niin iso (: Hihih, hienot lentokuvat nuo viimeset ;)

    VastaaPoista
  7. Olli: aivan. Mä en myöskään ymmärrä sitä tuputtautumista, kun tullaan tykö ja selitetään, että "tää meidän koira on tosi kiltti." Mitäs tuohon nyt sitten sanoisi kun selvästi pitäisi näkyä, että ei ehkä kannata tulla... "Joo, hieno homma, tää meidän taas ei nyt olekaan ihan niin säyseä, joten voitaisko sopia ettette päästäisi sitä teidän koiraa ihan niin lähelle..." Argh.

    Hehe, sepäs oliskin ollut jos karvanaamamäärä olisi kasvanut poissaolomme aikana...ehkä ei ihan vielä, mutta en kiellä etteikö mulla olisi koiravauvakuume, taas. Mä olen aika toivoton ja altis vaikutteille, ei tarvi kuin kuulla että joku on ottanut pennun ja heti sitä miettii, että "hmmm....?" Eikä edes tarvi kuulla kun olen huomannut, että nyt kun Aslan on kasvanut niin sitä on jo alkanut miettiä, että mahtuisikohan tuohon poikien klikkiin vielä kolmaskin ;) ps. koskas nähdään puistoilun merkeissä? :)


    Laura: hei! :) Tosi kiva, että olet meidät löytänyt! :) Ja hauska kuulla toistenkin mäykkyuroskokemuksia :) Kuinka suuri ikäero sun koirilla on? Mä jotenkin erheellisesti ajattelin (muaahhaha) että ehkä Alphonse ei ryhdy rähjääväksi isähahmoksi kun poikien ikäeroa on vain vähän reilu vuosi. Olin väärässä. Pahasti väärässä ;) Rapsuja koiruuksille! :)



    Paloma: juu, vähän venähti poissaolo, eikä ollut tarkoitus olla edes alunperinkään poissa :/ Vähän elämä tuppaa tunkemaan tämän bloggailun tielle. Mutta, nyt yritetään taas notkua mukana, kun teitä kaikki onkin ollut sen verran kova ikävä :)
    ps. Mua kans ihmetyttää tuo mäykkyjen pitäminen pikkukoirina. No joo, ovathan ne kokonsa puolesta pieniä jos verrataan moniin muihin, mutta aika harva koira ajaa suttakin, paitsi mäyräkoira ja jotkin laumanvartijat. Että sikäli ;)


    Marja-Leena: kiva kun meitä oli kaivattu jo takaisin! :) Käyn katsomassa...mulla on lukematta kaikkien postaukset ties kuinka pitkältä ajalta...ajattelin aloittaa urakkaani tänään ja jatkaa seuraavien iltojen aikana :)
    ps. mä veikkaan, että noita karvapalloja pestään aika usein. Ei kestäisi mäykyn säänkestävyys jatkuvaa pesua, ei. Mutta, nythän on tullut markkinoille kuivashampoota koirille, joka varmasti mäykylle tosi hyvä ei turkin öljyisyys katoa. Sillä eräskin tuttuni pesee todella runsasturkkista koiraansa ja kehui kovasti, että nyt ei koiran iho kuivu kun turkkia ei kastella. Kuivashampoo on testattu ihmisillä! :D


    Taitu: kiitos :) Missä vaiheessa teillä Brutus-herra lopette Hipun suojelemisen...eli onko mahdollista nähdä valoa tunnelin päässä?? :D Meillä tuntuu että Alfie vaan pahenee päivä päivältä kun Aslan kasvaa. Eikä se ole mitään mustasukkaisuutta/omistushalua vaan ihan puhdasta suojelua. Juu, sitä ei aina tiedä, että mikä siellä koiran päässä naksahtaa kun kemiat eivät jonkin toisen koiran kanssa kohtaa...monestihan se just menee noin, että näyttää siltä että toisen naama ärsyttää! :D


    KenguRuu: Kiitos :) Jeps, kaukaa katsottuna ovat kuin kaksoset, mutta lähempi tarkastelu paljastaa että ovat niin eri näköisiä kuin vain kaksi koiraa voi olla. Samantyyppinen turkki hämää, mutta ihan jaloista lähtien ovat erilaisia, Aslan on paljon rotevampi, harteikkaampi, pitkäselkäisempi, onhan sen kallokin paljon isompi, kuten tämän päivän postauksessa näkyy :) Vielä ei ihan pään koko korreloi aivojen kanssa, on se sen verran vielä hömelö, mutta rakastettava sellainen <3 Aslan on myös talouden pelle, tekee juttuja joista taatusti tietää, että ne herättävät hilpeyttä, koska mitä enemmän nauraa, sitä villimmin se esiintyy :D

    VastaaPoista
  8. Ootte sitten päkkelis. Tauot on tarpeellisia, mutta erittäin mukavaa ku palasitte. Ja vielä noin lennokkaasti. Huimaa menoa, ihan ku mulla ja Inkullakin. Meil ei oo koirapuistoja, kökkö homma. Aslan on kasvanu komeeksi, Alfiehan on sitä ollutkin koko ajan.

    VastaaPoista
  9. Kiva kun tulitte takaisin, ehdeinkin jo miettiä, että mitäs teille on tapahtunut.
    Mun on kyllä ihan pakko kysyä, oletko jollakin kirjallisella alalla (toimittaja tms), kun nää sun tekstit on niin jouheita ja hauskoja lukea. Mä en kyllä ikinä osaa näin hauskasti ja sujuvasti kirjoittaa tuolla Ellin sivuilla, toivoisin kyllä osaavani ;) Ihana blogi!

    Täälläpäin ei koirapuistoja ole, eikä näinollen paljon koirakontaktejakaan. Niinpä me sitten toisinaan otetaan kontaktia vastaantulevan koiran kanssa, mikäli se ja sen omistaja vaikuttavat siihen halukkaalta. Ihan vaan sosialistamistarkoituksessa, Ellillä kun on niin vähän noita koirakavereita. Muussa tapauksessa jatkamme matkaa. En todellakaan veisi Elliä ärisevän, hampaita paljastavan koiran lähelle. Kyllä ihmisellä nyt sen verran täytyy koiranlukutaitoa olla.
    Mahtavat vauhtinakkikuvat!

    VastaaPoista