Stepford dogs?

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Ihmiset ovat joutuneet siirtymään varotoimenpiteisiin Aslanin takia. Aslan on, nähkääs, varas. Kyllä, sillä samaisella tavalla kuin mitä itsekin tunnustan olleeni tuossa iässä: kaikki kävi, aina kynistä sukkiin. Jos jotakin irtonaista majaili ilman silmälläpitoa, korjasin sen parempaan talteen; tämä piti sisällään myös irtolaisvoileivät lautasellaan. 

Luovuin näistä näpistelyhommista jo aikoja sitten, mutta liikutuksen kyynel pyrkii silmäkulmaani nyt kun näen, että kisällini jatkaa perinnettä. Aslan rakastaa availla kaapinovia ja anastaa omaisuutta, josta selvästi näkee, että sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä meidän mäyräkoirien kanssa. Ihmiset ovat huomanneet, että kaapeista ammennetaan kaulaliinoja, lapasia yms. kun he ovat poissa. Nämä vaatekappaleet sitten levitellään strategisesti ympäri lattioita, niiden päällä yleensä myös nukutaan. Kumisaapas on saattanut löytyä hieman pureskeltuna olohuoneesta, pedin alle on piilotettu ehkä pipo, jokunen villasukka, pohjalliset on viety kenkien sisältä ja nuoltu läpimäriksi...

Ihmiset ovat oppineet köyttämään vahvalla sitomiseen tarkoitetulla kuminauhalla, eli kansankielisesti mustekalalla, eteisen kaapinovet kiinni. Tällä tavoin ovia ei saa kunnolla auki, mutta niitä pystyy raottamaan pari senttiä, ei tosin niin paljoa, että sieltä mitään voisi ottaa. Tai ainakin näin on luultu aikaisemmin. Tarvitaan nimittäin joku avuksi pitämään ovia raollaan sen pari senttiä, että voi tunkea alakautta edes pikkurillinsä sisään. 

Jotenkin Aslan onnistui silti. Ihmiset olivat ylettömän hämmästyneitä tullessaan kotiin ja havaitessaan, että siitä ovien alareunan parin sentin raosta oli Aslan onnistunut muiluttamaan ulos yhden kokonaisen nahkaisen repun (repun taskujen solkilukot oli myös taivasti avattu, asia, jota ei voi peukalottomana käsittää) ja yhden kankaisen repun (vetoketjut avaamatta). 

On se fakiiri.

Voro.

Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Päivinä eräinä on vastaamme tullut lauma erilaisia paimenkoiria omistajansa kanssa. Nämä kuuliaiset rotunsa edustajat osaavat käydä omaehtoisesti metsässä asioimassa, siten, että koirat odottavat tiellä hihnassa ihmisensä kanssa ja tämä päästää vapaaksi vuorotellen yhden koiran, joka käyskentelee (maltillisesti) metsään, jättää tulosteen mättäälle, tulee takaisin (pyytämättä) ja istuu ihmisensä jalkojen juureen (käskemättä) odottamaan, että ihminen kiinnittää hihnan takaisin sen pantaan. Ja seuraava koira suorittaa saman toimenpiteen vuorollaan, muut odottavat nätisti. 

Vaikuttavaa. Hyvin on koirat koulutettu. Meillä vastaava onnistuisi aivosiirtoleikkauksen jälkeen. Onneksi moiseen ulostusetikettiin ei mäyräkoirien tarvitsekaan taipua; riittää, että tekevät tarpeensa oven ulko- eikä sisäpuolelle. 
Eivät ole tavoitteet pilvissä, ei. (Tosin siinä on meille kyllä ihan riittävästi tavoitetta, että saadaan pidettyä peukalottoman ulottumattomilla kaikki hienomotorista sorminäppäryyttä vaativat asiat.)

Yksi kirjoittamattomista luonnonlaeista on se, että jos mäyräkoira on tyrkyllä, sitä pussataan. Ja Aslan on tosi usein tyrkyllä.