perjantai 11. helmikuuta 2011

Ketkä muuttivatkaan sääntöjä?


Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Minusta on mukavaa nukkua ihmissängyssä alkuilta. Puolen yön aikaan tai sen jälkeen voin vallan mainiosti siirtyä nukkumaan omaan petiini, mutta sitä ennen mieluiten nukun ihmisteni välissä. Heillä ei tätä nykyä tunnu olevan mitään sitä vastaan, että otan torkut heidän kanssaan, mutta siitä tulee usein sanomista, että haluan nukkua poikittain. Minun mielestäni taas me kolme mahdumme vallan mainiosti sänkyyn niinkin, pääasia, että minulla on riittävästi tilaa.

Kameraan on saatu tallennettua pelottavan, kumartelevan kummituskoiran kuva, joka todennäköisesti on vastuussa kaikista öisin kuuluvista omituista äänistä ja sukista, jotka katoavat salaperäisesti.
 
Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Huomasin myöhään eilen illalla, että jotakin on tapahtunut jossakin välissä sille, ettei koira nuku meidän sängyssämme. Jotakin sellaista, mikä on aiheuttanut sen, että koira nukkuu siellä ihan rutiininomaisesti nykyään.

Havahduin siihen, että tyynylläni oli kaksi päätä, joista vain toinen kuului minulle. Olin kuitenkin tyytyväinen, että se toinenkin pää oli ylä- eikä alapää, kuten joskus on tapahtunut. Myös tyynyni takana, seinää vasten nukkumista on havaittu viime päivinä. Koira on sulloutunut seinän ja tyynyn väliin mutkalle ja kuorsaa tyytyväisenä. Jos sängystä nousee ylös, voi olla varma, ettei koiran uni ole ikinä niin syvää - kuorsaamisesta huolimatta - etteikö se välittömästi valloittaisi valmiiksi lämmitettyä paikkaa.

Iltaisin on myös tavattu versioita yöpöydälle seisomaan livahtaneesta koirasta, joka tutkii innokkaasti olisiko siellä mitään kiinnostavaa. Ja ainahan siellä olisi. Sinne onkin vaivatonta mennä parilla askeleella, koska yöpöydän taso on lähes samalla korkeudella kuin sänkykin.

Minulla on karmea aavistus siitä, että sängyssä nukkuminen on allekirjoittaneen ja mäyräkoiran yhteistyön tuloksena syntynyt poikkeama, josta on vähitellen tullut sääntö. Nimittäin mieheni oli aluksi vakaasti sitä mieltä, ettei koira tule koskaan oleskelemaan sängyssä. Minä, sen sijaan olin eri mieltä. Niin oli koirakin, ja tulos on nyt nähtävillä. Syylliset vilkaisevat toisiaan tyytyväisinä.

ps. Aamun hyytävät pakkaslukemat eivät aiheuttaneet meissä sen kummempaa vastarintaa. Vetäisimme lenkin hyvällä vauhdilla ja koira olisi ollut valmis pidempäänkin matkaan. Sekä koira että minä olemme kumpikin huomattavasti tyytyväisempiä kuivaan, kovaan pakkaseen kuin miinus viitentoista asteeseen ja kosteaan tuuleen, joka tunkeutuu ihon ja turkin läpi. Tämä ei kuitenkaan, missään nimessä ja mielessä, tarkoita sitä etteikö kevät jo saisi tulla. Olemme pistäneet tilauksen Luontoäidille vetämään: tarvitaan yksi kaunis ja lämmin kevät, jota seuraa helteinen ja sopivan kuiva kesä. Kiitos paljon, jo näin etukäteen!

 

2 kommenttia:

  1. Joku viisas on sanonut että mäyräkoiran ei saa antaa tehdä koskaan sellaista mitä se ei sitten saa tehdä vakkariinsa. No jokaisella saa olla oma mielipide koiran sängyssä nukkumisesta. Minä en kestäisi sitä jos Ossi tunkisi samaan vuoteeseen minun ja mieheni kanssa. Ja sitä paitsi Ossi kuorsaa. Joskus äänekkäästi ja joskus erittäin äänekkäästi. Kerran tyttäreni huusi omasta huoneestaan että "äiti sammuta se hieromatuolisi" kun oli menossa nukkumaan. No ei se mikään hieromatuoli ollut vaan kuorsaava Ossi. Jokainen kyllä saa nukkua koiransa kanssa. Nukutaan mekin Ossin kanssa joskus päiväunet sohvalla. Ja silloin huomaa kuinka mielettömän tilan vie pieni mäyräkoira.

    Ihanaa, että olet pistänyt luontoäidille kauniin kevään ja kesän tilauksen. Jos tietäisi varmasti että tulee kunnon hellekesä niin jotenkin tätä lumea ja kylmyyttä sietäisi paremmin. Toisaalta täytyy myöntää etten kuitenkaan haluaisi pois Suomesta. Keskustelimme tästä mieheni kanssa jokin päivä sitten. Alkavat näet nämä järkyttävät auraushanget tympiä. Toisaalta sitten jos haluaisi lämpöiseen niin joutuisi menemään oikeasti kauas ja sielläkin sitten olisi luonnonmullistuksia, hurrikaaneja tai myrkkykäärmeitä... Pahoista vaikea valita. Ja miehelläkin vielä kuusi vuotta ennenkuin täyttää 60 ja pääsee eläkkeelle.... Terveisin Ossi ja M-L ps. Luulen että Ossi muuttaisi mielellään johonkin lämpimään:)

    VastaaPoista
  2. Marja-Leena: tuo sängyssä nukkuminen on varmasti yksi niistä asioista joka jakaa koiraihmiset kuin Punainen meri konsanaan. Jokainen räätälöi ne rajat minkä puitteissa toimitaan: mitä koira saa ja ei saa tehdä :)

    Meillä tuo koiran sänkyyn ottaminen on kyllä helpottanut huomattavasti iltavahtimista: Alfie vahtivietti voimistuu kun ilta kääntyy enemmän kohti yötä ja lähes jokainen naapureista kuuluva ääni saa sen reagoimaan haukkumalla. Erityisesti klo 22 - eteenpäin. Kun sen ottaa viereensä sänkyyn, se nukahtaa niin syvään uneen, ettei se jaksa välittää kaikista kolinoista ja ulko-oven aukaisuista, aivan kun se ajattelisi, että vetovastuu kodin vartioimisesta on nyt ihmisellä ja se saa nukkua :) Ollaan saatu välttyä territorio - ja vahtihaukuista niinä iltoina kun se kuorannut vienosti selällään kyljessä kiinni :)

    Se on ihan totta mitä sanoit tuosta kesästä: jos luvassa olisi varmasti lämmin kesä, sitä kestäisi hammasta purren, mutta paremmin pitkän talven. Joskus kun on ollut kauhean sateinen kesä, on tullut sellainen fiilis, että nyt meitä on petetty, prkl. Ollaan kestetty hullut paukkupakkaset ja 'kiitos' siitä on sateinen ja kylmä kesä :/

    Jep, kaikella on puolensa; jos täältä muuttaa saa ottaa huomioon sitten miljoona muuta asiaa mahdollisine luonnonmullistuksineen, kaikkineen. Mä olen aina sanonut miehelle, että jos muutetaan muualle, niin mielellään sitten maahan jossa puhutaan pääkielenä jotakin niistä mitkä hallitsen. En millään jaksaisi ruveta opettelemaan uutta kieltä ;) Ja mielellään sen maan pitäisi olla lämmin. Vaikka vähän epäilen, että mulla saattaisi tulla meidän neljää vuodenaikaa ikävä jossakin vaiheessa, niin paljon kuin ne muuten saattavatkin kiroiluttaa ;)

    VastaaPoista