Kymmenen asiaa

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Aslan, viirusilmä, valmistautuu virittämään mäyräkoiratuijotusta kohdilleen.

Otteita ihmisen päiväkirjasta:

10 asiaa, jotka jo saatoittekin tietää:

1. Minulla ja Aslanilla on yhteinen, lasinen kynsiviila. Sillä tasoitan omat kynteni ja viilaan paksukyntiseltä (ja kuvainnollisesti pitkäkyntiseltä) mäyrältä saksien jättämät röpelöt pois. Aslan suhtautuu operaatioon kylmän kärsivällisesti, taatusti mieltäen, että se on jotakin minkä haluan tehdä, koska satun tykkäämään hommasta, joten armeliaasti se suo minulle sen ilon.

2. Alphonse on addiktoitunut siinä määrin öljypohjaiseen, hiuksiin jätettävään ja suihkutettavaan hoitoaineeseeni, että vessassa ei tarvi hiuksia olla kuivaamassa koskaan yksin. Lattialla piehtaroiva koira, hullunkiilto silmissään, yrittää saada kalastettua edes vähän hiuksia suuhunsa. Takiaisen irrottaminen tukastaan on helppoa: yksi vieno suihkaus hoitoainetta sen omaan hännänpäähän ja loppuillan voi katsella miten se silmät kiinni nuuskuttelee häntäänsä vähän väliä. Pieni asia, iso ilo. 

3. Ihmisen asettuessa lattialle pitkin pituuttaan kyljelleen makaamaan taistelevat koirat elintilasta, kun kylkiä on jaettavaksi vain yksi: se joka on lattiaa vasten. Siihen on pakko mahtua ja sulloutua, mutta käytännössä se tarkoittaa sitä, että Alphonse makaa kiinni ihmisessä koko pituudeltaan ja Aslan on asemoitunut niin, että sen kirsu on painettuna ihmisen otsaan. Ja joka kerta kun avaa suunsa sanoakseen jotakin, se yrittää työntää kielensä sinne. Alphonsea on taas pussattava ja silitettävä alinomaan kun se kerran on suonut ihmiselle sen kunnian, että on tullut lämmittämään kylkiluita. Jos liike pysähtyy, se kääntyy katsomaan ihmistä tyrmistyneenä silmiin. 

4. Kaksi asiaa saa koirat jonottomaan: hampaiden pesu ja korvien putsaus. Hampaidenpesupaikalle on suorastaan tunkua, ja korvia ruvettaessa putsaamaan ei erikseen tarvi kehottaa koiria makuulle, vaan ne heittäytyvät jo valmiiksi kyljelleen. Sen sijaan täsmäkohdistettu "Pitäisköhän leikata poikien kynnet?"-kysymys aiheuttaa hävikin koirapopulaatiossa. Aslan hiippailee tuulikaappiin ja on muka välittömästi sikeässä unessa kun pää koskettaa lattiaa ja Alphonse puolestaan kuvittelee lainanneensa taas näkymättömyysviittaansa Tylypahkasta kyyhöttäessään hengittämättä ja hiljaa pöydän alla.

5. Kumpikin koira pitää harjaamisesta ja kampaamisesta. Ei tarvitse kuin vilauttaa tiheäpiikkistä kampaa ja Alphonse on asemissa. Aslan tykkää kun sitä kutittaa kammalla kyljestä, jolloin sen saa kihisemään selällään hysteerisesti. Sen hihitys on ehkä suloisinta ikinä!

6. Alphonse on synnynnäinen vokottelija henkeen ja vereen: siinä missä rodulla ei ole väliä, sukupuolella on sitäkin enemmän. Se heittäytyy aina selälleen naisten edessä ja miehiin se suhtautuu varauksellisesti ennen kuin se hyväksyy ne. Aslan on sukupuolineutraali suhtautumisissaan: sille käy kaikki ja se on kaikkien kaveri. (Paitsi ehkä palokärjen, jonka nakutus käy sen viimeisen hermon päälle, joutsenten, jotka nyt eivät vaan osaa lentää nokka kiinni ja kaikkien parrallisten uroskoirien sekä akitojen.) 

7. Aina kun Aslan hämmentyy tai ilahtuu, se kiipeää Alphonsen selkään. Ja Alphonse on tyynesti uhrina aina siihen asti kunnes se hermostuu. Sitten ollaankin tukkanuottasilla ja kolistellaan hampaita yhteen niin kauan, että Aslan alistuu Alphonselle. Joskus siihen menee sekunti, joskus se muuttuu leikiksi jota jatketaan niin kauan, että huonekalut on saatu siirrettyä ja ihmistä ajettu hermoromahdusta kohti.

8. Ulkona Aslan haluaa aina mennä ensimmäisenä. Minulla on luja luottamus siihen, että se tottelee, koska se saa juosta kahdeksan metriä edellä silloinkin kun liikennettä on ympärillä: pyöräilijöitä, autotie, kävelijöitä. Se tietää, että jos se ei tottele käskyjä 'oma puoli, reunassa' se joutuu vierelle tallustelemaan määräämättömäksi ajaksi. Luoksetulo on myös ehdoton: kutsun sitä nimeltä ja nostan käsivarren suorana ylös (joka meillä tarkoittaa 'tänne') ja kun se lähtee tulemaan kohti, lasken käden alas ja pyöräytän etusormella ympyrän ilmaan (tämä käsky on 'kierrä', jolloin se juoksee oikealle puolelleni ja kiertää jalkojen takaa vasemmalle, nilkan viereen istumaan). Alphonse ravaa nilkan vieressä jo valmiiksi muutenkin. Jonkun pitää vahtia ettei ihminen kompastele jalkoihinsa. 

9. Molemmat koirat tykkäävät kovasti kyläillä. Aslanin mielipuuhaa kyläpaikassa on tutkia paikkoja - erityisesti niitä paikkoja, joihin se ei saisi mennä, kuten kylmiöitä - kun taas Alphonse pitää siitä, että ympärillä on paljon ihmisiä ja se voi jatkuvasti seurata uteliaana mitä nämä tekevät ja puhuvat. Paitsi gigolo, se on myös synnynnäinen varjostaja. Tämän lisäksi on todennäköistä, että jostakin riittää aina käsipareja jotka voivat rapsutella vaativan mäyräkoiran niskaa ja rintakehää. Aslan ei niinkään välitä rapsuttelusta, sille on tärkeintä, että Alphonse kulkee mukana. Omien ihmisten syli, myös kyläpaikassa, on tärkeä.

10. Aslanin autopahoinvointi loppui pentuaikaan. Sen mielestä autoilu ei edelleenkään ole varmastikaan paras matkustustapa (ehkä teleportaatio olisi se ideaali sille), mutta se menee heti nukkumaan kun joutuu takapenkille, joten sujuvasti se matkustaa. Alphonse ei mene nukkumaan. Se haluaa sinnitellä hereillä, nautiskella olostaan, kiilata itsensä selälleen ovea vasten, että näkee taivaan ja puiden latvat ikkunasta. Ehkä seuraavan auton pitäisi olla kattoikkunallinen, ihan vaan Alphonsen takia.