Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:
Ihminen on joskus ajatellut kokeilla meidän treenaamistamme ihmisetsinnässä. Tämähän on äärimmäisen helppo toteuttaa ihan simuloimattakin tilannetta: naisihminen viedään metsään ilman kompassia ja karttaa - ja jätetään sinne. Ei kauheasti tarvi leikkiä eksyvänsä. Nimittäin mikään Lassie tuo nainen ei ole, hän ei välttämättä omin avuin kotiin osaisi ja kykenee eksyttämään itsensä hyvinkin vaivattomasti. Olisi sitten ihan tositilanne treenatessa.
Ihminen on joskus ajatellut kokeilla meidän treenaamistamme ihmisetsinnässä. Tämähän on äärimmäisen helppo toteuttaa ihan simuloimattakin tilannetta: naisihminen viedään metsään ilman kompassia ja karttaa - ja jätetään sinne. Ei kauheasti tarvi leikkiä eksyvänsä. Nimittäin mikään Lassie tuo nainen ei ole, hän ei välttämättä omin avuin kotiin osaisi ja kykenee eksyttämään itsensä hyvinkin vaivattomasti. Olisi sitten ihan tositilanne treenatessa.
Makaan lelujen päällä ettei Aslan saa niitä. Aion leikkiä niistä jokaisella. Yhtäaikaa.
Otteita ihmisen päiväkirjasta:
Eilispäivän räntä antoi olettaa pahinta. Pahin ei kuitenkaan saapunut, vaan aamulla kävelimme suoraan postikorttimaisemaan. Lunta! Lunta! Lunta! Kuinka iloinen voikaan ihminen olla kun tienoo on kuorruttunut lumella, mäyräkoirista nyt puhumattakaan. Aslan toimi aurana ja me Alphonsen kanssa juoksimme perässä sen jälkiä pitkin. Meille tuli kiire lähteä ennen kuin lumiaurat ehtisivät tehdä tuhojaan, emmekä ehtisikään hangille ennen kuin ne olisi siirretty siististi sivuun. Noh, kuntopoluille aurat eivät tule ja siellä valkoista olikin mäyräkoiria kainaloihin asti. Pariin kilometriin meni tunti ja juoksin vähintään yhtä paljon koirien kanssa edestakaisin kuin nekin. Mahtoi taas olla näky.
ps. olisimme ehtineet ulos aikaisemminkin tänä aamuna, ellen olisi katsonut viittäsataa kertaa uusinta Volvo-mainosta, feat. Jean Claude Van Damme. Käsi vaan reippaasti ylös kaikilta niiltä, joiden mielestä mainos ei muka kestä lukuisia toistoja. Eikä yhtään haittaa, että olivat ujuttaneet mainokseen yhden kaikkien aikojen lempibiiseistäni. Mäyräkoirat tietävät, että kyseistä biisiä voi soittaa repeatilla lukemattomasti. Sitä voi myös laulaa ääneen. Yleisön pyynnöstä huolimatta.
Eilispäivän räntä antoi olettaa pahinta. Pahin ei kuitenkaan saapunut, vaan aamulla kävelimme suoraan postikorttimaisemaan. Lunta! Lunta! Lunta! Kuinka iloinen voikaan ihminen olla kun tienoo on kuorruttunut lumella, mäyräkoirista nyt puhumattakaan. Aslan toimi aurana ja me Alphonsen kanssa juoksimme perässä sen jälkiä pitkin. Meille tuli kiire lähteä ennen kuin lumiaurat ehtisivät tehdä tuhojaan, emmekä ehtisikään hangille ennen kuin ne olisi siirretty siististi sivuun. Noh, kuntopoluille aurat eivät tule ja siellä valkoista olikin mäyräkoiria kainaloihin asti. Pariin kilometriin meni tunti ja juoksin vähintään yhtä paljon koirien kanssa edestakaisin kuin nekin. Mahtoi taas olla näky.
ps. olisimme ehtineet ulos aikaisemminkin tänä aamuna, ellen olisi katsonut viittäsataa kertaa uusinta Volvo-mainosta, feat. Jean Claude Van Damme. Käsi vaan reippaasti ylös kaikilta niiltä, joiden mielestä mainos ei muka kestä lukuisia toistoja. Eikä yhtään haittaa, että olivat ujuttaneet mainokseen yhden kaikkien aikojen lempibiiseistäni. Mäyräkoirat tietävät, että kyseistä biisiä voi soittaa repeatilla lukemattomasti. Sitä voi myös laulaa ääneen. Yleisön pyynnöstä huolimatta.
Lunta... lunta?... LUNTA!!! Älkää kiusatko liian etelään joutunutta ihmistä, jonka sisäinen kello on hälyttänyt jo iät ajat edes niitä kuuraisia, kauniita aamuja, jotka kaunistaa nurmikot ja pystyyn kuivuneet rikkaruohotkin. Siis ehdoton informaatiokielto kaikkeen siihen valkoiseen, ihanaan aineeseen liityvästä!!!
VastaaPoistaEilisellä messureissulla oli etsijäkoirien osasto. Mutta lannistuin jo siitä, kun Arttu ei kelpaa verenluovuttajaksi alle 30-kiloisena, enkä viitsinyt mennä kyselemään, ottaisivatko ne vapaaehtoisia etsittäviä. Siis minut, joka eksyn vieläkin lahjakkaammin kuin sinä. Varmana olen siinä parempi. Edes siinä ;)
Alakuvassa lelujen päälle rötkähtänyt A on ihan hilkkua vaille nukahtamassa :) Ihanat luppasilmät <3
PS: puhu vaan lumesta... saanpa edes haikean olon... ;))
Nyt täytyy kyllä sanoa, että 'lumi' on sanana ja luonnonilmiönä täällä ehkä pikkasen yläkanttiin vedetty, ainakin tällä hetkellä. Kovasti, nimittäin, koettaa sulaa pois :/ Ulkona on tosi, tosi liukasta (jäinen tie, jonka pinnalla vettä...pahin mahdollinen keli, siis). Ilomme oli lyhytaikainen :( Ehdittiin muutes jo bongata pari sukseilijaa eli hiihtäjääkin kuntopolulla! Heti kun oli vähänkin valkoista maassa, niin jotkut jo kaivoivat sukset esiin. Minä lähinnä manasin niitä meidän reiteiltä pois, kun kohta ollaan taas siinä jokavuotisessa tilanteessa, että menetään kaikki meidän hyvät lenkkireitit laduille. Tosi ärsyttävä tapa ja käytäntö vetää ladut kaikkialle kuntoreiteille. Ihan kuin ihmiset eivät liikkuisi talvella muuten kuin hiihtämällä! Koiraihmiset ovat tosi nyrppääntyneitä täällä.
PoistaKuule, en itseni lisäksi tiedä ketään muuta yhtä tehokasta eksyjää kuin mitä olen itse! Siis, oikeasti, olen tosi toivoton tapaus! :D Onnistun hämmästyttämään siinä jopa itsenikin ja se on jo aika hyvin, se! :)
En tiennytkään, että verenluovuttajaksi on noin korkea painoraja koirilla! Ilman muuta olisin ollut varma, että terve ja nuori koira kelpaa vaikka olisikin vähän pienempää kaliiberia. Kas, aina sitä oppii uutta :) Mutta ainakin teillä on Artun kanssa jotakin aivan yhtä tärkeää harrastusta tuon kaverikoiraharrastuksen kanssa! Se on kyllä viimesen päälle ihailtavaa, että voi lähteä koiran kanssa tekemään tuollaista juttua <3 Arttu on mallikas mäyriäinen kun osaa olla nätisti ja höntyilemättä :)
Rapsuja leuan alle sille pitkulaiselle <3
Voi sitä näemmä mustakin mäykky muuttua vihertäväksi, kun kateus iskee. Me Párekin kanssa ollaan ihan omenanvihreinä kateudesta - teillä on lunta! No, onneksi tänään oli tosi kiva keli ja suht kuivaakin verrattuna pariin edelliseen aamuun. Ehkä se lumi joskus tulee tänne pääkaupunkiseudullekin??
VastaaPoistaPitäkää kivaa lumen kanssa.
Sunnuntaina oli tosi kaunista kun lumi oli satanut ja puutkin valkoisena. Ovesta kun astui ulos, oli kuin olisi kävellyt suoraan Narnian talvimaisemaan (olihan mukanakin Narnian ihana leijona, Aslan;). Se oli tosi ihanaa pitkän, märän ja pimeän kauden jälkeen, mutta olihan tuo ilo aika lyhytikäinen. Nyt taas vettä sataa ja maa mustuu :/ Kovasti on pitkän tekemisen takana tämä talven tuleminen tänä vuonna. Enteilee varmasti kylmää kesää kun alkutalvi on jo näin lämmin :(
PoistaVielä kuitenkin on riittänyt mäyriäisille hankea siinä määrin, että ulkoilu on ollut riemukasta remuamista - ja ehkä vähän myös ihmishermojen kustannuksellakin, kun siellä on pitänyt riekkua ja riehua niin mahdottomasti tuolla ulkona ;)
Parékille ja sinulle toivottelemme kivoja lenkkisäitä! :)
Hei humppatukat, teille on haaste meijän blogissa!;)
VastaaPoistaKiitos, yritämme kasvattaa pikaisesti viikset! :)
PoistaKävin vasta äsken katsomassa tuon mainoksen. Enpä olisi katsomatta uskonut, että Van Damme ja Enya voivat olla toimiva yhdistelmä!;) Ja tuo temppu on ilmeisesti ihan aito. Huh, mikä tyyppi, rohkea ja viileä! Oikea näyttelijämaailman mäyräkoira siis!:D
PoistaJuu, ei ehkä se ilmiselvin kombinaatio tuo musiikki ja mies, mutta mainoksessa on jotakin niin seesteistä, että melkein unohtaa miten paljon hikeä ja vuosikymmenten kovaa treeniä ja jatkuvaa ylläpitoa se on vaatinut :)
PoistaJos olisin nuori, sanoisin että sikahyvä mainos. Nyt sanon, että vau mikä mies ja mikä mainos. Huimaa! Kyllä kestää monta katselukertaa, sikamonta.
VastaaPoistaOlli nukkui tänä aamuna Bo-Håkanin kanssa korissa. Jotenkin hellyyttävää, kun koira kerää omaisuuttaan lähelleen.
A-ryhmän koirat eivät piittaa vesisateesta, ei lumihangista, vaan lenkki kelpaa säällä kuin säällä. Toisin se on lyhytkarvaisella kollegalla, joka pitää auratuista teistä, poljetuista poluista ja kuivasta säästä. Vesi ei haittaa jalkojen alla, kunhan se on olomuodoissa pakkaslumi ja merenjää.
Kyllä tuo mainos on varmasti tämän vuoden parhaimmistoa, ja toteuttamisessa voi jokainen 53-vuotias mies kokeilla, että miten se splitti taittuu kahden taaksepäin kulkevan rekan sivupeileillä seisten ;)
PoistaOllin Bo-Håkanilla on eittämättä pehmokaverimaailman paras nimi! :D Mutta, joo, se on aina hellyttävää miten joskus sieltä karvaisesta kainalosta löytyy jokin pehmo :) <- koiran kainalosta, siis, ei miehen karvaisesta kainalosta.
AA-mäyräkoirat ovat kyllä säiden suhteen kaikkiruokaisia, mutta meidän turmiona ovatkin sitten hellesäät...tai Aslanillahan ne ottavat koville. Se makaa ja läähättää ja mä kastelen sitä vedellä, eikä tarvi olla kovinkaan kova paahde, kun se alkaa jo piiputtaa. Kesällä onkin pakko lenkkeillä aina ennen sianpieremää eli lähes aamuyöllä. Hippiveljeksillä on häkkituuletin kesän näyttelyitä varten ja autossa aina ilmastointi säädetty asentoon "helvetti jäätyy". Viime kesänäkin kun oltiin reissussa ja ulkona mukavan kuumaa, mä istuin etupenkillä kurkkuun asti napitettu paksu neule päällä ettei mäyrät tukehtuis takapenkillä kun puhaltimet pukkas melkein jäähuurua sisään autoon :D
Tästä huomaa, kuinka koirat voivat olla erilaisia. Olli ottaa aurinkoisina kesäpäivinä aurinkoa pihalla ja autossakin pitää olla vähänkään kylmällä ilmalla lämmitys päällä koiran takia, vaikka itse tarkenisikin.
PoistaAlphonse on sopeutuvaisempi, mutta Aslan läkähtyy tosiaan helposti; sillä on erilainen karva kuin Alphonsella, ihan sellainen silkkisen pehmeä kun Alphonsella on karheampi, enemmän mäyräkoiramainen. Tiedä sitten onko sillä tekemistä asian kanssa.
PoistaYmmärrän Alphonsea ja Ollia, kun syksystä on vasta aavistus ilmassa, on mulla olleet villasukat jo pitkään jalassa ;)