lauantai 9. marraskuuta 2013

Purulelu

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Pidin naisihmisen kanssa tiimipalaveria lattialla = hän puhui, minä en kuunnellut. Teimme yksipuolisia suunnitelmia treeniohjelmaan ja ulkoiluun. Olin keskittynyt miettimään miten saisin kiepautettua hänen hiuksensa pääni ympärille kun Aslan tuli touhukkaana, vetoköyttä perässään raahaten, tuusaamaan siihen kuononi juureen. Se haluaa aina osallistua, silloinkin, kun minä haluan viettää kahdenkeskistä aikaa ihmisteni kanssa.

Ihminen kurottui ottamaan köyttä Aslanilta kun sitä niin kovasti tarjottiin ja Aslan puolestaan samanaikaisesti oli innokkaana nappaamassa toisesta päästä köyttä kiinni. Jollakin meni sihti vinoon, laskelmat pettivät: leuat kävivät kiinni ja kuului ulvahdus. Aslan huomasi, että köyden lisäksi talvivalkoista ihoa oli jäänyt leukojen väliin. Ihminen katseli käsivarttaan; siihen nousi välittömästi turpeat, sinipunaiset mustelmat, mutta iho ei ollut mennyt rikki. Aslanin leuat olivat onneksi auenneet välittömästi kun se oli huomannut, että hampaankolossa oli jotakin ylimääräistä.

Minä nuuskin ihmisen kättä. Käännyi hitaasti katsomaan Aslania. Se heilutti hämillään häntäänsä ja yritti nuolla uhrinsa naamaa. Ihminen sanoi myöhemmin, että ilme naamallani puhui enemmän kuin suoratkaan sanat. Katse, jonka Aslaniin loin, kertoi selvää kieltää: "Lopeta välittömästi! Sinä rikot minun ihmiseni."


Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Aslanilla on usein niin ihanaa, että sen on ihan pakko kihistä selällään vähän väliä. Ja Alphonsen on pakko tulla paheksumaan, että mitä mielipuolista iloa täällä taas harrastetaan.

12 kommenttia:

  1. Yhteen asiaan voi luottaa, siellä ollaan hereillä vielä aikaisemmin kuin täällä :)

    Onneksi ei käynyt pahemmin vahingon kanssa. Ja hyvä että hoitajat aloitti heti hommansa.

    Kuva on mainio, Viksu ja Höpsö ovat onnellisia koiria ♡

    VastaaPoista
  2. Täällä ollaan hereillä aina ennen kuin kukko ehtii kiekaista ;) Huomenta siis vaan sinnekin <3

    Juu, leuat loksuu kun mäyriäiset pörheltävät leikeissään ja siinä on syytä kyllä pitää omat raajansa kaukana! :) Alphonse on tosi varovainen kun ihmisiä on lähellä ja Aslan...noh, Aslan kovasti _yrittää_ olla, mutta se on niin toivottoman hörhö, että pitää aina vähän varoa;)

    Jimpsulle pusut suoraan kuonolle ja kaularapsutuksia sekä lepertelyjä <3

    VastaaPoista
  3. Heräsin aamulla seitsemältä, mies oli jo syönyt aamupalan kuten myös koira. Lähtivät ulos, kun itse mietin omaa aamupalaani.

    Ollin kanssa leikkiessä saattaa joskus hampaat pikkasen koskettaa ihmisen kättä tai jalkaa ja samantien koira vetää päänsä kauemmaksi. Kyse on ihan sekunnin sadasosista, mutta vielä on koiran refleksit toimineet. Hyvä, ettei hampaat menneet ihon läpi - se olisi ollut lääkekuurin paikka.

    Jaahas, missäs vaiheessa me saatais sitä lunta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kanssa koirat varovat yhdistelmää hampaat ja ihmisen nahka, mutta kyllähä sitä välillä sattuu ja tapahtuu kun niiden kanssa möyrytään lattialla :) Aslan haluaisi kovasti kirputtaa ihmisiään, mutta valitettavasti siitä niitä mustelmia vasta syntyykin, joten kirputtaminen on kiellettyä huvia. Erityisesti ja juurikin sen takia, että rakkaudenosoituksena päänahan kirputtaminen on sen mielestä ykkösjuttu.

      Lunta olis kiva saada pysyvästi. Olisko liikaa vaadittu, että edes maa pysyis jäässä ja kuran määrä olis minimaalinen...

      Poista
  4. Ronjan kanssa tulee välillä leikittyä käsillä. Välillä se nappaa kovempaa, mutta huomaa välittömästi jos tuli vähän liikaa innostuttua. Nöyrästi tulee katse alta kulmain kysyvästi saako antaa anteekspyyntönä pusuja.

    Elviiran kanssa turha leikkiä samaa, se ei tajua voimiaan ja innostuu niin kovasti, että varmaan käänteet paukkuis poikki :D

    Vahinkoja sattuu, onneks mäyräkoirat osaa pyytää anteeks... Omalla suloisella tavalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aslanilla on kanssa melkoiset voimat, mutta aika vähän kykyä hillitä niitä, toisin kuin Alphonsella, joten Aslanin kanssa on aina oltava vähän varuillaan kun se höseltää menemään :) Se tarkoittaa hyvää, mutta tohottaa niin kauheasti, että eräänkin kerran on huulesta tullut verta, kun se on hypännyt syliin eikä ole ehtinyt pitää varaansa. Aika nopeasti sitä kuitenkin oppii kääntämään päätään ;) Se voisi saada melkoista tuhoa aikaiseksi jos olisi esim. tanskandoggi :)

      Poista
  5. Voi ei, sattui siis pieni huti. No teillä napsaisu ei ainaskaan ollut tarkoituksellista, siitä voipi olla varma. Terveisii laikkupojille, M-L ja Ossi. Mites se menee "early bird catch the worm". Teillä ainakin ollaan aikaisin hereillä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, täällä on taas tänäkin aamuna aikainen lintu ollut matoa nappaamassa kun heräsin puoli kolmelta...hohhoijaa. Nyt sitten valvon potilas Saarisen unta ja juon kahvia ;) Koirat tulivat heti tervehtimään kun tulin alakertaan (niin väsyneitä ne eivät koskaan ole, etteivätkö haluaisi tulla pusuttelemaan kun herää :) ja Alphonsekin oli nukkumassa selällään, joten se ainakin kertoo siitä, ettei sen vatsa ole tällä hetkellä kipeänä, mikä on tosi hyvä <3

      Ossille rapsutusterveisiä! :)

      Poista
  6. Auts! Mutta silti: ihana Aslan! Sille vaan tuntuu tapahtuvan asioita, joita ei voi etukäteen aavistaa - ei edes herra itse!;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aslanille sitä sattuu ja tapahtuu aina jotakin ;) Jos tuon energiamäärän saisi suunnattua johonkin hyödylliseen, niin hyvä olisi :) Noh, treenatessa sitä sitten käytetään hyväksi - Aslan kestää mahtavasti toistoja ja sietää tosi hyvin ihmisen virheitäkin kun niin innolla paahtaa menemään :) Tälläkin pilvellä on siis ehdoton hopeareunus, plus tietenkin sekin, että onhan se ihan älyttömän suloinen touho :)

      Poista
  7. Voihan Aslanin vahingonnäykkäisyä. Ihan sääliksi kävi (enemmän kuin purtu ihminen). Onneksi eivät sentään "suolista" ihmisiään kuten lelujaan. Asioissa on AINA hyvät puolensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! :) Asioissa on aina hyvät puolensa ja onneksi koirallisessa elämässä niitä hyviä puolia on rutkasti enemmän kuin huonoja :)

      Aslan olisi mahtava kaverikoira kun se on niin sosiaalinen ja tykkää niin kovasti kaikista ihmisistä, mutta se on ihan liian energinen ja innokas siihen touhuun - ja sen lisäksi sen hellyyden ilmenemismuotoja on pakko varoa kun ne tuppaavat olemaan hieman liian fyysisiä :)

      Poista