Oulun näytelmät

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Olihan sitä taas puuhaa tälle päivällä. Kaikenlaista: ihania narttuja, vanhoja tuttuja ja taas sitä hölmöä juoksentelua ja seisoskelua. Ensimmäistä kertaa kilpailtiin myös emäni ja isoveljeni kanssa samaan aikaan kehässä ja pitkään joutuivat ihmiset miettimään, että kuka meistä koirista juoksee kenenkin jäljessä. Jos vauhtia on liikaa, nousee häntäni liian korkealle, jos vauhtia on liian vähän, nousevat ihanien narttujen hajut nenääni. Kas, siinäpä pähkinää purtavaksi. Aslanin kanssa on sama millä vauhdilla edetään, se tohottaa menemään kuitenkin.

Aslania kiinnostaa mitä muut koirat näyttelyissä tekevät.

Sitä myös kiinnostaa milloin on se osuus kun saa palkkaa...

Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Näyttelyt takana. Sen ihmeempää menestystä ei lohjennut tällä kertaa; alunperinkin oli tiedossa, että tuomari on ruotsalainen ja yleensä ruotsalaiset tuomarit pitävät pienikokoista ja hoikista koirista, joten arvannette, ettei täällä ylävitosia liiemmälti ennakkoon heitelty. Varsinkaan Aslanin kohdalla.

Noh, Aslanin mentyä kehään junioriluokassaan, tuomari nosti sen ilmaan pöydällä kokeillakseen painoa (saatoin vetäistä vinkuvasti henkeä tässä vaiheessa, koska tiesin mitä tuleman piti) "Huh, huh. Big boy, big boy!" Tuomari totesi naurahtaen ja tiesin, että se oli sitten siinä. Ja olikin, EH tuli ja sillä mentiin tosin jatkoonkin, mutta junnujen kilpailuluokassa Aslan jäi kolmanneksi. Tuomari tuli sanomaan suusanallisesti, että Aslanin pitää vielä hieman 'kuivua' kokoon (ihania nämä näyttelytermit) ennen kuin se on valmiimpi. Luonnollisesti, onhan se vasta 11-kuukautinen. 


Piti oikein keskenään miettiä, että näinkö sitä on tullut vauhtisokeaksi noille ruusukkeille, että EH (=Erittäin Hyvä) taipuu omassa päässä EH = Ei Hyvä?? Mutta, niin se vain on, että omiensa haluaa menestyvän ja haluaa saada virallistakin tunnustusta niille, koska ovathan ne, tietenkin, kaikista kauneimmat ja ihanimmat koirat maailmassa.

Kun oli Alphonsen vuoro, silmämääräisesti vilkaisin, että se saattaisi mennä kategoriaan 'pienikokoiset' koirat, jos kategoriaa hieman venytettäisiin. Leveyssuunnassa. ERI tuli ja tuomarin nostettua sen pöydällä syliinsä, ei  kuulunut mitään kommenttia koosta. Kilpailuluokassa ei SA:ta sitten enää herunutkaan ja lopputulos oli kolmas. Paras Uros-kehä jäi siten kummaltakin mäyräkoirapojalta käymättä tällä kertaa. Suusanallisesti Alphonsen kaunista päätä kehuttiin jälleen kerran ja ylipäänsä sen olemusta. 


Kasvattajaluokassa Salamantelin poppoo oli toinen: Alphonsen emä, Viola (Salamantelin Biccalina), Tuhnu (Salamantelin Desperado) joka on Alphonsen isoveli ja Aslanin eno, Alphonse itse ja Aslan. Alphonse ja Aslan olivat kuin toisen asialla; kehän laidalla oli juoksuisia narttuja, joten kehässä juokseminen ei olisi voinut vähempää kiinnostaa, koska kaksikolla olivat aivan muut juoksut mielessä. Ilmassa ei ollut suuren urheilujuhlan tuntua, vaan yleistä hysteriaa ja vinkuvonkua sekä kaipaavia katseita aina nartut ohitettaessa.  

Aslanin arvostelu, tuomarina Ann Carlström:

"Över medelstor, mask huvud med bra längd men som kunde vara ädlare. Väl pl. öron, något ljusa ögon. Bra hals och rygg. Något kort bröstkorg. Rör sig med något kort steg från sidan med paralellt fram och bak."


JUN EH, JUK 3

Summittainen suomennos, joka osittautui kaikista haasteellisimmaksi osuudeksi koko näyttelyissä, koska arvostelulipun käsialaa oli välillä vaikeaa lukea. Kirjoitusvirheet ovat alkuperäisiä.

"Yli keskikoon. Hyvänpituinen pää jossa maski, mutta joka voisi olla jalomuotoisempi. Hyvin asettuneet korvat, hieman vaaleat silmät. Hyvä kaula ja  selkä. Hieman lyhyt rintakehä. Liikkuu hieman lyhyellä askeleella sivusuunnassa, mutta yhdensuuntaisesti edestä ja takaa." 

Alphonsen arvostelu, edelleen tuomarina Ann Carlström:

"Tillt. helhet. Fina prop. över medelstor. Vackert, valskuret huvud. Fint uttryck. Mycket bra hals och överlinje. Välkroppad, lite framskjuten skuldra. Rör sig slarvig fram, väl från sidan. Utm. päls och färg."


AVO ERI, AVK 3

"Miellyttävä kokonaisuus. Hyvät mittasuhteet, yli keskikoon, kaunis, hyvänmuotoinen pää, hyvä ilme, oikein hyvä kaula ja ylälinja, hyvinmuodostunut keho, vähän eteenpäintyöntyneet hartiat, liikkuu huolimattomasti edestäpäin, hyvin kyljensuuntaisesti (sivusuunnassa). Erinomainen turkki ja väri." 

Käännös ei ole paras mahdollinen, koska kääntäjäkään ei ole sitä (tikulla silmään minua kun ruåtsi ei enää meinaa taittua entiseen malliin), toivottavasti en kuitenkaan tehnyt mitään kardinaalimokia tulkinnassani. Mutta se, mikä arvostelussa vähäsen ihmetytti, oli maininta "yli keskikoon" - mikä tuntui olevan hyvinkin väljä käsite, koska sulki sisäänsä aika laajan kirjon, eikä hyvällä tahdollakaan voida sanoa, että Alphonse olisi yli keskikoon, vaikka se painaisi mitä tahansa. Kehotyypiltään se on pienikokoinen uros, mittasuhteiltaan aivan eri luokkaa kuin esim. Aslan, joka todellakin on yli sen keskikoon.

Alphonse kiertämässä kehää.

Alphonse seisomassa tuomarikatselmuksen aikana. (Yrittäkää olla sokaistumatta vaaleanpunaista tennareistani. Valkoisten loafereitten sauma oli mystisesti purkaantunut, joten jalkaan osuivat aamukiireessä tennarit joissa on sydämiä ja pääkalloja. Jep.)

Kasvattajaluokan kehässä Aslan yrittää vikuroida, takaa tulee Tuhnu-eno tuhatta ja sataa.

Koiria ja jalkoja. On haasteellista yrittää kropata kuvaa jossa pitäisi näkyä jokainen koira, muttei ihmisiä. Kasvattajaluokassa Salamanteleiden marssijärjestyksessä: Viola, Alphonse, Aslan ja Tuhnu. Aslanin naama huvittaa joka kerta kun katson sitä.