tiistai 3. heinäkuuta 2012

Ovi auki. Heti.

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:


Aslanilla on master plan. Se on kuin se elinkautistaan istuva vanki, jolla kytee jatkuvat pakosuunnitelmat päänsä sisällä (mikä jo itsessään on ristiriitaista, koska mihin se menisi? Se on koirapuistossakin se, joka ei halua lähteä kovin kauas ihmisistä; vähintään näköyhteys täytyy koko ajan säilyttää). Ainut mitä siltä toteutuksestaan puuttuu, on lusikka jolla kaivaa tiensä ulos - ja peukalot jolla pidellä sitä lusikkaa. Jälkimmäinen on vakavampi puutos, mutta koska Aslan ei ole herkästi lannistuvaa sorttia, se ei anna moisten pikkuasioiden paljonkaan haitata elämäänsä. Sen järkkymätön usko omiin taitoihinsa ja voimiinsa on ehkä sen toiseksi liikuttavin luonteenpiirre, heti sen iloisuuden jälkeen. 


Se on saanut meidät kaikki kiedottua ison tassunsa ympärille. Vähän itseäkin ihmetyttää välillä, että mites tässä nyt näin kävi?


Aslanilla on yleensä mukavaa. Eikä sitä haittaa vaikkei muilla olisikaan, silloin se tekee iloisia pukkihyppelyjä ilmaan tai piehtaroi selällään maassa ja kehittää itse omat huvituksensa.




Otteita ihmisen päiväkirjasta:


Kommenteissa on jo tullut mainittuakin, että Aslan yrittää saada kodin takaovea hampaillaan auki. Kahva ovessa on mallia ylöspäin käännettävä. Siinä ei siis ole avainlukkoa, kahva on itsessään lukko. Ja jos sitä saisi työnnettyä kuonollaan ylös, ovi aukeaisi pukkaamalla. 

Mielenkiintoista. Aslan on viime aikoina ollut kovin kiinnostunut avaamaan kaikenlaista (rajoittavaa). Lapsiporttia se räplää alinomaan ja haluaisi yksin mennä saapastelemaan yläkertaan - todennäköisesti tihutöihin, jotka ovat niitä parhaita töitä ja pitävät sen kiireisenä - mutta että se on nyt saanut päähänsä, että takaovi aukeaa ällistyttävän helposti peukalollisille ja koiralle, joka ylettyy siihen ja jolla on riittävästi viitseliäisyyttä. Varotoimenpiteisiin on syytä ryhtyä jos se askartelussaan pääsee yhtään pidemmälle. Ensimmäinen askel on jo otettu ja se on päättely, toinen askel on siinä vaiheessa, että toteutusta kokeillaan kovasti. Nyt jos se vielä keksii raahata tuolin oven eteen, että pääsee paremmin kahvaan käsiksi, niin luovutan ja salpaan oven siihen malliin etteivät siitä kulje enää ihmisetkään.

Ja Alphonse seuraa kiinnostuneena vieressä. Sitä ei huvita pungertaa kahvan kanssa, mutta eittämättä se olisi valmis nauttimaan Aslanin työn hedelmistä, koska se kiinnostuu kovasti aina kun Aslan alkaa hyppiä kahvaa vasten ja asetella suutaan hollille. 


ps. mäyräkoirat ovat jo suuntautuneet kesälaitumille ihmistensä kanssa, joten päivitystahti on hieman aiempaa hitaampaa seuraavat viikot; keskitymme keräämään materiaalia blogia varten. 


pps. Aslan kävi viikonloppuna oma-aloitteisesti Kemijoessa riehumassa, joten hallussa ovat vesistöistä meri ja joki. Seuraavana vuorossa järvi. Suihkuun joutuminenhan on sille edelleen jonkinlainen rangaistus, joten vedellä on väliä ja erityisesti sillä miten siinä voi itsensä kastella.


Aslan näyttelyissä teltan edustalla. Se odottaa omaa vuoroaan kehään ja sillä  on kaksoisvarmistusvermeet päällään: näyttelypanta ja valjaat. Tästä pakkopaidasta ei niin vain karatakaan.



8 kommenttia:

  1. Useimmiten koira saa "elinkautisen" perheessä, johon se tuodaan :) Se on Aslaninkin syytä sisäistää.

    Mitä tulee ovien availuun ja muihin askareisiin, Aslan olis varmaan ihmisenä joku pieni keksijänalku... jos jaksaisi keskittyä :)

    Tervemenoa sinne lomalle ja turha tulla ilman kuvamateriaalia takaisin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aslanin on välillä kovin vaikeaa sisäistää elämän realiteetteja, erityisesti niitä joihin liittyy jotakin rajoittavia sääntöjä ;) Paitsi mahdollinen keksijänalku, Aslan olisi ihmisenä myös uimahallipissaaja :D Mökillä huomattiin, että veteen päästyään se myös tykkäsi pissata sinne, eli se ei olisi toivottu vieras uimahalleissa ;)

      Tulimme takaisin kuvamateriaalin kanssa, jota ei kyllä ollut niin suurta määrää kuin alunperin olin kuvitellut, ilmeisesti kamera kädessä ei ole tullut pasteerattua niin kiivaasti kuin olisi voinut olettaa :)

      Poista
  2. Varo vaan, kyllä se Aslan sen pian keksii, miten päästä pihalle. Ehkäpä yksinkertaisin ja ehkä halvinkin lienee, kun asentaa oveen ja karmiin haan riittävän korkealle, ettei koira pääse siihen käsiksi. Sellainen meillä on, tosin niinpäin, että ovi pysyy auki.
    Alemmassa kuvassa Aslan onkin vähän alistuneen näköinen, ikäänkuin "tuolla on jotain mielenkiintoista, pahus kun on tää pakkopaita päällä. Miten noloa".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkkailemme tilannetta, jota helpottaa kyllä huomattavasti mäyräkoiran jalkojen lyhyys ;) Välitöntä vaaraa karkureissusta ei ole, ellei se tosiaan keksi työntää esim. rahia oven alle :)

      Olet oikeassa viimeisen kuvan suhteen! :D Näytelmissä oli niin paljoin mielenkiintoisia koiria, että hyvä ettei Aslan pyörtynyt innosta! :) Joka puolelle piti haukkua (valitettavasti), ja se on jotakin mitä Alphonse ei ole koskaan tehnyt. Se on ottaa näytelmät lungisti ja tykkää nukkua häkissään välillä. Aslania ei kiinnosta mikään muu kuin vouhotus! :)

      Poista
  3. Aslan kuullostaa kovasti samalta kuin Mira - niiden huolettomasta carefree-asenteesta olisi meillä ihmisilläkin paljon opittavaa. Nyt jäädään sitten kauhunsekaisin tuntein odottamaan bloggausta humppatukkapoikien karkumatkasta....toivottavasti EI kuitenkaan :-) Meidän ulko-ovi on samanlainen, eli se aukeaa käytännössä kahvasta. Laitoin sen aina takalukkoon jottei noutaja saa sitä auki, vielä parempi olisi tietysti ollut asentaa turvalukko. Tosin en ihmettelisi vaikka Aslan osaisi joku päivä tiirikoida sellaisenkin auki :-))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkein kyllä sanoisin, että Aslanin carefree-asenne on enemmänkin sellainen iloinen hälläväliä-asenne! :D Tiedä sitten mihin suuntaan juniori tuosta kasvaa, kovasti se on kuitenkin erilainen kuin Alphonse samanikäisenä; ihan omia persooniaan, kumpainenkin :)

      Aslanilla jos olisi välineet ja työkalut, varmasti tapahtuisi jotakin :) Sen naamasta näkee aina heti kun sillä on jotakin kiellettyä meneillään kulmakaarensa takana...sille tulee sellainen ovela, viirusilmäilme ja sitten taas mennään :D

      Poista
  4. Hei Maria, superkiva blogi :) Laitoin teille kysymystä sähköpostiin!
    - Susanne

    VastaaPoista