Tulkaa lähemmäs aitaa, te viholliset! Tulkaa, jos uskallatte!
Olen mobilisoinut omat joukkoni. Kohta otetaan huskyista mittaa!
Näinhän siinä taas kävi: viimeinenkin lähti ja jätti minut pärjäämään yksin. Onneksi adjutanttini ei koskaan jätä minua. Me huudamme toiset koirat yhdessä kumoon.
Otteita ihmisen päiväkirjasta:
Mäyräkoirien kelpo putsausmenetelmä, imurointi, on saanut jatkokseen pesuvatidippauksen, jossa mäyräkoirat vuorotellen kastetaan kädenlämpöiseen veteen. Tämä on yllättävästi aiheuttanut pientä närästystä ja hienoista vastarintaa, mutta täällä nyt ei aiemminkaan ole kuunneltu mäyräkoirien mielipiteitä hygienia-asioissa. Jos jonkin aivopierun seurauksena niin tehtäisiinkin, olisi lopputulema melkoisen inha ihmisen kannalta: Aslan peseytyisi hevosjätöksessä ja Alphonse bensassa. On siis ehkä parempi, etteivät mäyräkoirat tee mitään unilateraalisia päätöksiä tämänkään asian suhteen, vaan vastaisuudessakin se on ihminen joka hallinnoi siisteystoimia.
Pesuvatidippaus suoritetaan kastamalla ensin mäyrän takapää (erityisesti se pörheä ketunhätä, johon tarttuu ulkoa kaikki kiinni ja jolla on korvattu Aslanin normaali mäyräkoirahäntä) ja sitten etupää (varsinkin ne liehuvat hihansuut joihin varastoituu niin paljon hiekkaa, että sillä voisi talvella hiekottaa rivitalon edustan liukkaat jäätiköt). Huomautan vain ohimennen, että se määrä pienijyväistä hiekkaa, joka painuu vadin pohjalle lutrauksen jälkeen, vastaa keskiarvollisesti yhtä pikkulapsen tekemää hiekkakakkua hiekkalaatikolla. Siis ihan käsittämätön määrä. Ja vieläpä mäyräkoirista, joiden pinta-ala nyt ei päätä huimaa.
Pesuvatidippaus suoritetaan kastamalla ensin mäyrän takapää (erityisesti se pörheä ketunhätä, johon tarttuu ulkoa kaikki kiinni ja jolla on korvattu Aslanin normaali mäyräkoirahäntä) ja sitten etupää (varsinkin ne liehuvat hihansuut joihin varastoituu niin paljon hiekkaa, että sillä voisi talvella hiekottaa rivitalon edustan liukkaat jäätiköt). Huomautan vain ohimennen, että se määrä pienijyväistä hiekkaa, joka painuu vadin pohjalle lutrauksen jälkeen, vastaa keskiarvollisesti yhtä pikkulapsen tekemää hiekkakakkua hiekkalaatikolla. Siis ihan käsittämätön määrä. Ja vieläpä mäyräkoirista, joiden pinta-ala nyt ei päätä huimaa.
Vesinöyryytyksen (Alphonse ei vaan pääse siitä yli, että sen kynnet kastuvat) jälkeen koirat saavat lämminilmapuhalluksen hiustenkuivaajalla ja pyyhekuivauksen. Tämä on koko koettelemuksen ehdottomasti parhain osa ja palkinto siitä, että on jouduttu nököttämään pesusammiossa naama pitkänä.
Kotoisassa koirahoitolassamme kehitellään jatkuvasti uusia keinoja taistella syksyn rapaa vastaan. Olemme edelleen häviöllä, mutta koska kehityskelpoisina yksilöinä keksimme arkisille kodinkoneille, - tavaroille ja huonekaluille uusiokäyttöä mäyräkoiramaailmassa, miksemme siis olisi myös kykeneväisiä voittamaan taisteluamme rapakelejä vastaan.
Pysykää kuulolla, olemmehan jo onnistuneesti treenanneet näyttelyseisontaa silityslaudalla ja imuroineet keskuspölyimurilla koirat, Alphonse tuulettaa ja viilentää perskarvojaan ilmanpuhdistimella ja Aslan on onnistuneesti käyttänyt ruokapöytää, sohvapöytää ja kirjahyllyä petinään. Saattaa hyvinkin olla, että kreatiivisuudestaansurullisenkuuluisa mäyräkoirien aivoriihi Äly & Väläys keksii uuden käyttötarkoituksen sähkövatkaimelle.
Kotoisassa koirahoitolassamme kehitellään jatkuvasti uusia keinoja taistella syksyn rapaa vastaan. Olemme edelleen häviöllä, mutta koska kehityskelpoisina yksilöinä keksimme arkisille kodinkoneille, - tavaroille ja huonekaluille uusiokäyttöä mäyräkoiramaailmassa, miksemme siis olisi myös kykeneväisiä voittamaan taisteluamme rapakelejä vastaan.
Pysykää kuulolla, olemmehan jo onnistuneesti treenanneet näyttelyseisontaa silityslaudalla ja imuroineet keskuspölyimurilla koirat, Alphonse tuulettaa ja viilentää perskarvojaan ilmanpuhdistimella ja Aslan on onnistuneesti käyttänyt ruokapöytää, sohvapöytää ja kirjahyllyä petinään. Saattaa hyvinkin olla, että kreatiivisuudestaan
Oho! Pesuvatidippaus taitaa olla läheistä sukua taikinakulhotekniikalle, jota olemme menestyksellisesti käyttäneet pitkäjalkaisempien puikulanenien siivoukseen rapakeleillä.
VastaaPoistaTaikinakulhotekniikassa otetaan ilman perheenpään lupaa käyttöön iso taikinakulho, ja siihen kastetaan koipia huljutellen yksi kerrallaan. Tällä tyylillä huuhtoutuvat nuo hiekat pois liehukkeista hienosti.
Mäyräkoiramaassa ei taikinakulho varmaankaan toimi, koska jalat eivät ylety riittävän syvälle kulhoon ja vatsanalusta on mahdotonta huuhtoa tehokkaasti. Lyhytjalkaisilla vatsanaluset varmaankin kaipaavat pesua siinä missä tassutkin lähes joka kerta :-)
Taikinakulhotekniikka on ylivoimainen vaihtoehto kun on kiire töihin, eikä ole aikaa riisua kaikkia omia vaatteita suihkuhetken ajaksi, ja ainoastaan tassut ovat rapaiset.
Koiranpesussakin voi kehittyä. Täällä hetkellä olen edistyneitten sarjassa: Kolmen sheltin tassujen ja vatsanalusten suihkutus pyyhekuivauksella kesto 14 min.
Kiitos kivasta blogista!
emäntä sheltteineen
Kiitos kiitoksista! :) Taikinakulhotekniikka kuulostaa just yhtä toimivalta kuin pesuvatidippauskin näiden vähän pienempien koirien putsaukseen :) Vatsanaluset tosiaankin kaipaavat mäyrillä putsausta kun ovat sen verran korkeusrajoitteisia, että hiekkaa kertyy matkan varrella sinnekin. (Odotan aktiivisesti lunta...)
PoistaTotta puhut, pesemisessa voi todellakin kehittyä, sekä koirat että ihmiset :) Alun väninä on loppunut sekä ihmisiltä että koirilta, nyt dipataan niin kuin muuta ei koskaan olisi tehtykään ;)
Shelttitypsyille (typyjähän ne olivat, eikö...?) rapsut! :) Kiva, kun käyt lukemassa! :)
Yhden ystävän partiksilla on käytössä toi dippipesusysteemi. Voit varmaan kuvitella mitä kuramääriä heidän koivissaan kulkeutuu mukana.. Jalat dipataan siis yksi kerrallaan vettä täynnä olevaan ämpäriin aina lenkin jälkeen ja kuivataan tietty ainakin pyyhkeellä sen jälkeen. Helppoa ja nopeaa, jos vertaa kahden partiksen suihkuttamiseen.
VastaaPoistaHyvin on kyllä pätevän näköistä tuo humppatukkakaksikon päivistys koirapuiston jakoaidan vierellä. :D:D
Terkkuja sinne ja pilkkupoitsuille suukkoja meitin neidoilta, joista valkoinen on juoksujen "parhaassa" vaiheessa.. ;D
Voi kuvitella partisten rapameiningit, juu! Dippaus on kyllä huomattavasti nopeampaa kuin suihkuttaminen ja meillä kun tuo pesuhuone on vielä rakennusteknisesti haastavassa paikassa jos ajatellaan kahta rapajalkaa, niin ihan kevein perustein ei mäyriä kannella yläkertaan spa-käynnille.
PoistaPäivystys jakoaidalla on ainaista. Ja monesti valitettavaa. Ja yleensä mäyräkaksikko on ainoa joka sitä tekee! :D Kiva kun muiden koirat juoksevat ja leikkivät ja meidän pojat solvaavat huskyt ja malamuutit aidan läpi, kerta toisensa jälkeen. Toisaalta, Alphonse tykkää juosta kilpaa isojen veijareiden kanssa ja yleensä huutaa niin kauan aidalla, että saa jonkun innostumaan juoksemisesta ja sitten juoksevat - kumpainen omalla puolellaan - kuin mielenköyhtä aitausta päästä päähän vaikka kuinka kauan :)
Typsyille rapsut ja pusut :)
Saavatko teidän kaverit suihkun jälkeen sekokohtauksen? Olli juokseen vauhkona ympäri huushollia ja kutsumme tätä juoksuföönaukseksi. Eihän lyhytkarvaista tarvitsekaan sen kummemmin kuivata; vähän pyyhkeellä ja sitten juosten loput.
VastaaPoistaRapa on Ollin vihollinen nro 1 syksyisin. Sillä sekunnilla, kun emäntä ottaa pyyhkeen käteensä, koiran silmistä sammuu kaikki ilo ja riemu ja tilalle tulee syvä pettymys.
Eivät oikeastaan saa sekokohtausta, Alphonse sai pentuna, mutta nykyään heittäytyy vain selälleen piehtaroimaan hetkeksi, Aslan puolestaan ei edes hysterisoidu pätkääkään märkänä :) Sen sijaan ottavat aina toisistaan mittaa silloin kun ovat tulleet pesulta...äristään ja äijäillään, juostaan peräkanaa ja pörhistellään. Tämä on aina yhtä koomista, paitsi silloin jos kello on esim. kuusi lauantaiaamuna ja kaikki naapurit + mies yläkerrassa haluaisivat nukkua.
PoistaKyllä nuo huiskuhännät ja liehuvat hihat toimivat kuin parhainkin lakaisukone. Aika riesa kyllä.
VastaaPoistaMiten on, valikoituuko nuo koirapuiston koirat A&A:n seuraan värien perusteella vai onko puisto sallittu vain tietyn värityksen omaaville koirille? :)
Heh, monesti on ollut puistoissa sillä tavalla, että paikalla on ollut useampikin tuollainen 'blue roan'-värityksellä oleva spanieli ja sitten samanväriset mäyriäiset + muut koirat mustia :) Aika vekkulin näköistä :) Värirasisteja emme ole, mutta puollamme oikeuttamme laikutukseen ;)
PoistaAslanin häntä on muuten tosiaan kuin lakaisukone...karvat laahaavat maata silloin kun lenkkeillessä ei nosta häntäänsä ylös ja senpä takia siinä roikkuukin aika puoli metsää kun päästään kotiin :)
Mites tuosta Alfien mahdollisesta bensakylvystä tulikin mieleen sanonta totuus ei pala tulessakaan. Dippaus, hih ;) Ellilläkin on taas tassu- ja massukarvat senverran pitkät, että hyvin kerää kuraa matkan varrella. Tarttis vissiin tehdä jotain.
VastaaPoistaRapsuja pojille!
Siis ihan oikeasti on joskus talvella viety kiireesti Alphonse pesulle, kun on onnistuneesti piehtaroinut jossakin epämääräisessä nesteessä mitä latukone tai moottorikelkka on jättänyt jälkeensä kun on pelätty, että palaa kuin soihtu jos kävelee kynttilän ohi. Viime vuonna jouduin, tosin, sammuttelemaan kynttilöitä jatkuvasti kun Alphonse oli vissiin itse sitä mieltä, että torppa palaa kohta kuin soihtu jos mäyräkoira ei vahdi _ihan joka sekunti_ elävää tulta...vähänkin jos kynttilä savutti, niin hälytti armottomalla haukulla. Brankkari Alphonse D. Jokinen <3
PoistaTassukarvat kyllä keräävät mukavasti hiekkaa anturoiden väliin, tänään just parturoin poikien tassut kun kasvavat niin älytöntä vauhtia nuo villat...
Ellille pusut ja rapsut <3