Lenkkiviihdykettä

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

 

Omakuva

Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Mäyräkaksikolla on ollut jo pidemmän aikaa poikkeuksellisen paljon ylimääräenergiaa lenkeillä ja se on kanavoitunut kaikenlaiseen yleiseen tolskaamiseen ja häröilyyn. Sitä puhkua ja intoa on ollut joskus rasittavuuteen asti, sen verran on meno ollut villiä. Koirat ovat kiusanneet ja ärsyttäneet toisiaan, välillisesti myös siis koetelleet ihmistä.  

Liikkuminen ulkona ei tietenkään voi aina sujua niin etteikö jotakin huomautettavaa jäisi, vaan mäyräkoirien tapaan on keksittävä välillä haastavampaakin puuhaa kuin pelkkä eteneminen. 

Erilaisia sijaistoimintotilanteita on lenkkeillessä nähty:

1. "Not on my watch"

Aslan etenee yleensä ensimmäisenä hyvin reipasta vauhtia. Se pysähtyy nostamaan koipeaan merkinjättöä varten kun takana tuleva Alphonse päättää ettei Aslanilla ole käyttöoikeutta siihen tiettyyn, nimenomaiseen kohtaan, eikä se saa jättää omaa merkkiään muille, koska se ei ole lauman alfa vaan korkeintaan beta tai jokin muu hyvin minimaalinen ja merkityksetön kreikkalainen osanen aakkosista. Joten Alphonse lähestyy kiireesti takaapäin ja tönäisee Aslanin takajalan alas. Aslan ei välitä tästä, vaan siirtyy seuraavan lyhtypylvään kohdalle ja nostaa takajalkansa, jonka Alphonse juoksee tönäisemään uudestaan alas. Tätä jatkuu yleensä sen viitisen kertaa, mikä tuntuu olevan Aslanin sietokyvyn rajana. Sen jälkeen se käy nappaamassa Alphonsea luppakorvasta kiinni. 

2. "Off is the direction I want you to piss"

Aslan jää hidastelemaan taakseni koko hihnan (8 m) pituudelta ja Alphonse on omansa verran edellä tutkimassa ken on kulkenut tietä pitkin ja millä asialla on liikuttu. Aslan ottaa vauhtia, lähtee juoksemaan vauhdilla Alphonsea päin ellen ehdi hihkaista varoitustani ja Alphonse saa väistettyä ajoissa. 

Aslanin toteuttamaa joukkuelajia, mäyräkoirakeilailua, jatkuu siihen asti että Alphonse saa tarpeekseen ja tekee puuhasta pikaisesti lopun. Touhun lopettaa ihmisen ärjäisemä komento ennen kuin koston kierre on valmis ja homma uhkaa mennä painiksi keskellä pyörätietä. (Tästä kyseisestä harrasteesta on olemassa myös talviversio, jonka Aslan kehitti lumien aikaan: se huomasi, että ottaessaan kovan vauhdin ja lyödessään sitten jarrut päälle se saattoi tyylikkäästi liukua Alphonsen päälle ja saada se kaatumaan. Tämä nimenomainen talvilaji muistuttaakin enemmän mäyräkoirakeilailua kuin sen kesäinen versio.)

3. "I did not hit you, I simply high-fived your face."

Painisession aloitus ei vaadi paljoa; kumpikin koira voi toimia yllykkeenä, mutta yleensä se on ollut Aslan, joka jää lorvailemaan paikoilleen ja odottaa, että Alphonse huomaa ettei se jatka matkaansa. Ja kun Alphonse aina tulee topakkana ja närkästyneenä selvittämään syytä siihen miksei nuorempi liiku, Aslan hyökkää kohti ja sitten juostaankin rinkiä ihmisen ympäri. Riesa loppuu onneksi komentoon ja Aslan asettuu heti kiltisti ihmisen viereen ja ravaa eteenpäin aivan kuin ei olisi koskaan muuta tehnytkään; vetämättä, höntyilemättä, luomatta haastavia silmäyksiä toisen koiran suuntaan. Alphonse tekee sitä yleensä muutenkin. Paitsi silloin kun ei tee. 


4. "He ain't heavy...he's my brother."

Miten mukavaa tahansa lenkillä onkin ollut, yksi asia varma: Aslanille osoitetaan Alphonsen toimesta sen paikka, eikä se ole kovinkaan korkealla laumahierarkiassa. Lenkiltä kotiuduttaessa koirat odottavat kiltisti tuulikaapissa vierekkäin kun ihminen riisuu ulkovaatteensa. Sen jälkeen Alphonse riisutaan pannasta ja suoritetaan vaadittavat puhdistusoperaatiot sen tassuille ja turkille. Se siirtyy nurkan taakse odottamaan, jossa väijyy Aslania, kielloista huolimatta. Yleensä se jättää näkyviin vain kuononpään kulman takaa jolla haistaa ilmasta vihollisen liikkeet ja kiertää käskyä olla väijymättä, koska eihän pelkkä kuonon näkyminen ole pelote tai haaste, eihän?

Aslan kuivataan ja se lähtee eteisestä Alphonsea kohti jalat harallaan, jäykästi kävellen, pää pystyssä uhmakkaasti ja häntä niin ylhäällä kuin sen vain suinkin saa nyrjäyttämättä sitä sijoiltaan. Tämän jälkeen koittaa varsinainen rangaistusosio kaikesta lenkillä aikemmin kärsitystä suoranaisesta - tai kuvitteellisesta - vääryydestä. Alphonse nappaa kiinni Aslania niskavilloista ja jos nuorempi pääseekin pakoon, se saa Alphonsen peräänsä ja äijämäisellä ärinällä ja rähinällä juostaan alakertaa ympäri. Touhu loppuu siinä pisteessä missä ihmisen kärsivällisyyskin. 

Yleensä ei kestä kuitenkaan kauaa kun sohvalta jo kuuluu tasainen tuhina; mäyräkoirat ovat sijoittuneet epämääräiseen muodostelmaan nukkumaan vierekkäin. Kaikki on anteeksi annettu ja unohdettu: yhteiset unet ovat paras asia - heti ruuan jälkeen.

"Kiitos kun unohdit hartiahuvin ulottuvillemme. Olemme nukuneet sen päällä yöunia. Tämä on tosi ihana huivi. Voimmeko pitää sen? Aslan on jo nuollut sitä  paljon, se tuoksui sinun parfyymiltäsi. Nyt se tuoksuu mäyräkoirilta."