sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Koirakoulutusohjelmista

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Haluaisin tietää, että koska televisioon tulee ihmiskoulutusohjelmia, jotka on suunnattu koirille? Kuten aina, minulla olisi taas ohjelmapäälliköille ehdotuksia, joista voisi työstää monenlaista, virikkeellistä ja asiapitoista katsottavaa.

1. 'Näin saat ihmisen taipumaan hallintaasi; alkeiskurssi kaksijalkaisten peruskoulutukseen'- ohjelmassa käydään läpi miten homo sapiens sapiensiksesta tuli canis lupus familiariksen paras ystävä ja kuinka koirat kesyttivät ihmiset. Vuosisatoja kestäneen kehityksen tuloksena ihminen on saatu hakemaan koirilleen kaupasta ruokaa, sen sijaan, että koiran itsensä olisi se metsästettävä. Tämän lisäksi ihminen on tarjonnut koirille katon pään päälle, lämmikettä ja kulkuneuvoja, joilla matkanteko sujuu rivakammin kuin että koira joutuisi itse juoksemaan. Ytimekkään historiaosuuden jälkeen keskitytään opettelemaan telepaattista koulutusmuotoa, jossa ihmiskohderyhmä alistetaan koirien kiivaalle tuijotukselle. 

2. 'Aktivointikurssi ihmisille' on nimensä mukaisesti vinkkiohjelma ihmisten parissa työskenteleville koirille. Ohjelman moton "Mikään ei ole niin rasittavaa kuin toimeton ihminen!" mukaisesti pyritään pitämään ihmiskumppanien mieli virkeänä keksimällä mukavaa puuhaa jokapäiväiseen elämään; käydään läpi erilaisia aktivoimistapoja käskyttävästä haukusta aina itsepintaiseen vinkumiseen asti. Esimerkkitapaukset näyttävät kuinka toimettomat, joutilaat ihmiset saadaan valjastettua koirien hieromiseen, rapsuttamiseen ja leikittämiseen.  

3. 'Yritetään yhdessä'- ohjelmassa neuvotaan kuinka ihminen saadaan oppimaan operantin ehdollistamisen kautta pieniä tehtäviä ja kuinka näistä suoritteista voidaan saada kehittettyä pidempiä, yhtäjaksoisia suoritussarjoja. 'Yritetään yhdessä: hei, me onnistutaan!'-jatkokurssin aikana selvennetään kuinka ehdollistamista voidaan käyttää hyödyksi arkipäivän tilanteissa.

4. 'Jokaihmisen do's and don'ts'-katsauksessa käydään yksityiskohtaisesti lista asioista, joita ihmisen on tiedettävä eläessään koiran maailmassa. Sarjan selkärangan muodostavat ruokaan liittyvät taikauskot (koiran olisi muka saatava ruokaa vain muutaman kerran vuorokaudessa) ja suoranainen vääräoppineisuus (ruuan olisi muka oltava aina samaa). Suosittelemme, että koirat katsovat ohjelmaa ihmistensä kanssa, jotka tekevät muistiinpanoja näkemästään.

Olen käyttävissä, mikäli jotakin ideaa olisi työstettävä tai innovatiivisuuttani voitaisiin muulla tavoin hyötykäyttää. 

Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Katson mielelläni koirakoulutusohjelmia ja pikaisen laskutoimituksen mukaan niitä pyörii Suomen televisiossa tällä hetkellä neljä kappaletta. Mielenkiintoista nähdä, miten ihmiset muualla selättävät erilaisia ongelmia koiriensa suhteen. Suomalaisissa ohjelmissa ongelmat tuntuvat olevan jotenkin maanläheisiä: koira vetää hihnassa, sillä on eroahdistustaipumusta jne. Toisin on muualla, jossa kaikki menee isomman mittakaavan mukaan; esim. Amerikassa (ja Britanniassakin) suurin ongelma tuntuu olevan kuitenkin omistajilla, ei niinkään koirilla. Nimittäin kerta kerralta on yhtä hämmentävää huomata, että vakavin dilemma on suhteessa maalaisjärkeen ja lemmikin omistajuuden tuomaan vastuuseen elävän olennon hyvinvoinnista. Ei ihme, että koirabisneksessä liikkuvat isot rahat, jos kalliita kouluttajia tarvitaan kertomaan ihmisille, että koira tarvitsee liikuntaa ja virikkeitä, seurakin olisi suotavaa. Se kun on elävä olento.

Jännä juttu miten me täällä Pohjoisessakin kykenemme ulkoiluttamaan koiramme, vaikka sääolosuhteet eivät aina tukisikaan pyrkimyksiämme tässä touhussa. Miten vaikeaa voi olla esim. Kalifornian lämmössä viedä se koira ulos, jos se onnistuu Pohjolan - 30 asteen pakkasessakin? Ja jos joku vetoaakin siihen, että kaikki eivät onnistu täyttämään esim. ison koiran liikuntavaatimuksia, niin ehkä kannattaa hommata rotu, jonka kanssa pärjää. Ei pidä ottaa sitä liikunnallisinta versiota koirasta, jos itse ei tykkää ulkoilla. Tai ottaa sitä pentueen paimenviettisintä koiraa, jos ainut lammas on se, mikä löytyy paistina lautaselta. Sitten ihmetellään miksi se Fifi syö seinään reikää, kun kouluttajan haastatellessa omistajia tulee ilmi, että koira on päässyt kerran kuukaudessa pienelle hihnalenkille, saati että sitä koskaan olisi yritetty aktivoida mitenkään. Vanhat ja sairaat koirat ovat asia erikseen, mutta aika vähän on selitettävää niillä, joiden nuoret dobermannit asuvat pelkästään sisätiloissa ja syövät yhdessä sohvaa.

Toki ohjelmien editoinnissa on varmasti käytetty taiteellista vapautta ja tuotantoon ovat päässeet vain draamallisesti mielenkiintoisimmat keissit ja tietynlaiset äärilaitatapaukset, mutta silti...Kertaakaan ei, tosin, ole vielä vastaan tullut ohjelmaa ns. hiljaisista koirista, joiden määrä kasvaa huolestuttavasti Jenkkilässä. Näiltä koirilta on leikattu äänihuulet, etteivät ne haukkuisi ja näin häiritsisi omistajiaan. Kiva pieni sivubisness eläinlääkäreille. Käsittämätöntä. Ja mitä se kertookaan näiden eläinlääkärien ammattietiikasta? 

Katsellessani kerran erästä koiraohjelmaa, oli näkemässäni jaksossa omistajalla ongelma villin koiransa kanssa. Rotuna oli jokin maltankoira/bichon/tms. ja villihän se kaveri kieltämättä oli. Syy siihen löytyi niinkin yksinkertaisesta syystä, että koira oli koko päivän matkaboxinsa vankina sillä aikaa kun omistaja oli töissä. Koko päivä häkissä jossa ei mahdu kääntymään. Ulos päästyään koira viiletti menemään kuin järkensä menettänyt, jonka se varmasti olisi ihan oikeastikin menettänyt ellei asiaan olisi puututtu. Mutta että siihenkin tarvittiin kouluttajaa vääntämään oikein isosta ja värikkäästä rautalangasta omistajalle, että koiraa ei saa häkittää ja se tarvitsee liikuntaa. Ovatko nämä niitä ihmisiä, jotka eivät osaa solmia omia kengännauhojaan itse tai eivät koskaan vaivaudu opettelemaan viikonpäiviä ulkoa? Tai niitä, jotka luulevat, että koirilla on poistettavat paristot, että ihmiset voivat välillä ottaa taukoja koiranomistajuudessaan? Ihan oma lukunsa ovat sitten ne ihmiset, jotka ostavat kalliin juoksumaton koiralleen, että se saisi päivittäisen liikunnan. Edelleen, meillä saattaa olla täällä talvisin - 30 astetta pakkasta...

Alphonse, nappisilmä. 

10 kommenttia:

  1. No nyt aukaiset sellaisen säkinsuun, josta ei sisältö lopu kesken. Jos jotain tapahtuu usein, kuten esim. koiran pitämistä tuntitolkulla häkissä tai äänihuulten leikkaamista, kuten nyt USAssa, niin sitä aletaan pitämään normaalina käytäntönä. Kuten joskus ennen vanhaan koiria koulutettiin rankaisemalla. Suomessakin.
    Olen jossain kertonutkin, että kirjastosta lainaamassani amerikkalaisessa koiraongelmakirjassa, oli aina ongelman jälkeen asiantuntijan neuvo. En muista, mikä oli ongelma, mutta neuvo oli, että koira pitää kerran päivässä viedä kunnon lenkille. Lenkin suositeltu kesto 20min. Hohhoijaa.
    Parempia olivat ne ajat, jolloin ihmisillä ei ollut useinkaan varaa tai tilaa ottaa koiraa. Jos koiran kuitenkin pystyi hankkimaan, niin koira oli arvokas perheenjäsen, koska se oli vähistä rahoista hankittu. Voin olla väärässäkin, mutta silloiset koiranomistajat ymmärsivät enemmän koiriensa hyvinvoinnin päälle kuin nyt, jolloin koira on osa kulutusjuhlaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis tuo suositus lenkistä löytyy suomen kielisistäkin oppaista, mutta muistaakseni se on meillä muodossa 'vähintään 2 x 20 min'. Ja siis ylipäänsä, että omistajille täytyy ihan sanoa se selkokielellä, että koiraa pitää käyttää ulkona. Ettei sitten muuten tajuta?

      Jenkkilässähän on tosin noita sisäkoiriakin, jotka käyvät pissa-alustalla asioillaan - jossakin ohjelmassa oli oikein sellainen kiva pieni tekoruohomattosysteemi pistetty parvekkeelle, että siinä saivat käydä tarpeillaan - kun niitä ei ehditä/viitsitä lenkittää. Kyllä surettaa niidenkin koirien puolesta...

      Poista
  2. Loistava postaus! Tämä pitäisi jakaa jokaiseen koirakotiin kaikilla kielillä ja kaikkialle maailmassa.
    Ja tuo Alphonsen kuva mukaan jakeluun.

    Lämpimin terveisin Párek ja Palvelijatar

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos tykkäsit! :) Jos Alphonse tietäisi, että sen naamavärkkiä jaetaan näin avokätisesti aina blogissa, niin se pitäisi asiasta - kukapa mäyrä ei pitäisi ;)

      ps. koskahan opin plaseeraamaan Párekin nimeen aksentin oikealle tavulle, kun olen huomannut, että se tuppaa, jostakin syystä, lipsahtamaan aina tuolle viimeiselle tavulle = Parék :D

      Poista
  3. Hyviä huomioita! Jos meillä Suomessa ei olisi kesää (tai lämmitettyjä treenihalleja), saattaisi vilukissa-Mirkun ja yhtä vilukissaisen emännän koulutus olla aika vähäistä.;) Kotona sisälläkin voi toki kouluttaa, mutta onhan ulkona aina eri juttu kuin sisällä. Onneksi on se kesä, ihana, kaivattu kesä! Pimeässä pakkassäässä pistäytyessä kun ei hirveästi innosta ryhtyä koulutuspuuhiin.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuei, kuka sitä nyt pakkassäässä treenaisikaan - ja vielä lyhytkarvaista! :) Meillä takkutukat kyllä varmaan olisivat talvitreeneistäkin ihan jees, mutta minä en ;) Jälkiä etsitään aktiivisesti lumesta ja ihan peruskomentoja kajahtaa aina ilmoille tasaisin väliajoin, mutta mitään varsinaista treenausta ei harrasteta kyllä talven tultua.

      Ihan karmea ajatella, että pitkä talvi on vielä edessä ennen kuin kesä taas tulee. Miksi, oi miksi täällä Pohjolassa vuodenajat ovat menneet väärinpäin: kesä on lyhyt ja talvi pitkä. Pitikö ihmisiä kurittaa tähän malliin? :/

      Poista
  4. Terve Miäheen, pojat! Mulla olis kans pari ehdotusta koulutusohjelmatarjontaan; "Alphonsella on asiaa" -ajankohtaisohjelma, ja "Mauri-sedän Mattekoulu" - opetusohjelma kaiken ikäisille, ja sitten tietysti vielä "Aerobikkiä Aslanin kanssa"- vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Mää en katto telkkaa, joten en tämänhetkiseen tarjontaan osaa ottaa kantaa, mutta matte sanos kyllä, että lakkas katsomasta noita ohjelmia aikoinaan juuri noiden juttujen takia, mistä sääkin kirjotat.

    Gaumeesti terveisii teille, mää oon ny palannu taas plokilandiaan kans!

    t. Mauri-setä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mauri ja Mattensa! :) Ollaankin jo kaivattu!

      Mahtavat ohjelmaideat :) Mattekoulusta kun ollaan saatu jo esimakua teidän postausten muodossa ja ollaan oltu havaitsevinamme, että siihen kouluun kyllä joutaisi eräätkin nimeltämainitsemattomat, sormellaosoittamattomat jotka eivät ymmärrä mäyräkoiran sielunelämän päälle riittävästi...just sayin' ;)

      t. AA-hipit ...ja sun Mattelle kovasti terkkuja! :)

      Poista
  5. En katso ohjelmia, enää. Olen luovuttanut. Räyhätkööt reviirillään vihamiehille jos tahtovat. Ollaan kokeiltu kaikki keinot, mutta ilmeisesti ei niin johdonmukaisesti kuin olisi tarvis. Tai sitten ollaan hypätty metodista toiseen liian nopeasti. Voisin kyllä osallistua mielelläni koulutukseen jossa minut opetettaisiin ajattelemaan kuten mäyräkoira. Se avaisi monta asiaa. Loppuisi osa arvailuista, sillä olen näissä arvausleikeissä ilmeisesti aika surkea, vastapuolen naamasta päätellen... Virikkeitä meillä nykyisin on rakennuspalikoiden lajittelu, kirjojen katselu tai oikeastaan mikä tahansa leikki mitä yrität leikkiä ihmislapsen kanssa. Kyllä se sama näköjään käy mäyrälle kanssa. Ei ehkä rodunomaisin, mutta paras mahdollinen tässä tilanteessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä sama homma, kovasti on yritetty kouluttaa remmirähjäystä pois, mutta siinä ollaan kyllä epäonnistuttu. Kyllä se vaan niin taitaa olla, että omasta mielenhallinnasta sekin lähtee ja ilmeisesti mulla palaa hermot sen verran railakkaasti, että ole siinä sitten tyyni ja tasainen, että se ulottuisi koiriinkin asti. Ainakin jos sitä ajattelee, miten nopeasti meillä mäyrät reagoivat ihmsien mielialavaihteluihin.

      Kyllä noista meidän pojista näkee, että peilaavat omistajiaan; ovat teräviä (heh, enkä tarkoita nyt välttämättä älyä ;) ja nopeita liikkeissään, napakoita ottamaan kantaa :) Ehkä, jos itse oltaisiin rennonletkeitä, olisivat koiratkin vähemmän sähäköitä - mene ja tiedä. Ystävällisiä ne ovat, mutta eivät välttämättä vieraille uroksille.

      Jep, koiralle kelpaa kyllä kaikenlainen puuhastelu mitä ihmisetkin tekevät, oli sitten häärääminen lapsen lelujen kanssa tai työkalupakin esille ottaminen, kuten meillä. Aina on vasarat hukassa kun Aslan on paikalla ;)

      Poista