lauantai 14. heinäkuuta 2012

Näytelmät tuloillaan

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:


Huomenna on näyttelyt. Kiva nähdä Eetu, kiva nähdä kavereita, uusia ja vanhoja. Mikäs tässä, otan sen sukukokouksena jossa pitää taas seisoa pöydillä. Kenen muun sukutapaamisissa seisoskellaan pöydillä? En käsitä tätä tapaa, en.


Aslan-apina ja apilat.


Otteita ihmisen päiväkirjasta:


Huomenna on näyttelyt. Olemme treenanneet (hetkinen...lasken...) kerran. Hyvin ehtii vielä tai sitten ei. En revi mitään ylimääräistä stressiä kehässä olemisesta, koska vaikka kuinka seisottaisin Aslania sekä pöydillä että maassa ja pyytäisin sitä kulkemaan vierellä näyttelyhihnassa, niin mikään määrä harjoitusta ei päde enää siinä vaiheessa kun se on itse näyttelypaikalla ja se kuuluisia mäyräkoirarele naksahtaa sen päässä eri asentoon kuin muualla. Kotona harjoitellessa se seisoo kuin patsas ja kulkee jalan vieressä kevyttä ravia käskystä. Lenkeillä se tietää mitä 'ravi' merkitsee, koska sillä on niin pitkä askelväli, että siinä missä Alphonse jo ravaa, Aslan menee eteenpäin vielä pikakävelyä ja kun kehotan sitä ravaamaan, se lisää heti vauhtia ja tihentää askeliaan.


Se ei hauku ympäriinsä koirapuistossa, se ei vouhota suhteettomasti lenkillä kohdatessaan muita koiria, mutta koiranäyttelyt menevät yli sen nuoren käsitysmaailman ja siellä siitä tulee näemmä kuin toinen koira. Epävarmuuttaanhan se vielä haukkuu, erityisesti jos se ei ole Alphonsen vieressä, joka puolestaan on näyttelyissä ollut aina kuin kotonaan, eikä hermoile siellä koskaan.


Joten, meni miten, näillä mennään ja otetaan vastaan mitä tuleman pitää. 


ps. Alphonsen massanpiennennys ei ole oikein onnistunut. Se on liikkunut entiseen malliin, paketti vain tiivistyy, ei ohene. Minkäs teet. Se on kovassa kunnossa, aivan niin kuin on Aslankin. Jotakin on silti tapahtunut: Aslanin paino on pudonnut 500g, eikä sen olisi tarvinnut laihtua yhtään. Toivottavasti se puoli kiloa ei kuitenkaan ole siirtynyt Alphonseen...


Huomiseksi toivomme täydellistä näyttelysäätä: puolipoutaa, ei hellettä (ei ole pelkoa) eikä varsinkaan vesisadetta. Toivomme myös iloista mieltä ja naurua, kuten näyttelyissä tähänkin mennessä. 



8 kommenttia:

  1. Asenne kohdillaan! Mitä sitä turhia stressaamaan. Voi jopa sujua paremmin kuin ajattelitkaan etukäteen. Eihän sitä tiedä vaikka Aslan päättäisikin käyttäytyä mallikelpoisesti ;D
    Onnea ja menestystä näytelmään!

    VastaaPoista
  2. Kiitos toivotuksista, arvostamme suuresti tukea! :) Eniten pelkään aina sitä, että kompastun ja kaadun silmälleni kehässä! :D

    VastaaPoista
  3. Mukavaa päivää koko laumalle huomenna, kyllähän se tiedetään jo valmiiksi ketkä ne näyttelyn komeimmat pojat on, joten ei tarvii siitä tosiaan paineita ottaakaan! :-))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rohkaisusta! :) Nyt toivomme, että tuomarikin katsoo (junnun venkoilua) suopealla silmällä ja päättää, että Alphonsekin on just soppelissa painossa ;)

      Poista
  4. Paljon onnea näyttelyihin! :) Meillä olisi vielä kaksi viikkoa hyvää treeniaikaa jäljellä, katsotaan nyt tuleeko harjoiteltua saman verran kun teilläkin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Onnea ei ollut matkassa nyt ihan niin paljon kuin oltaisiin toivottu, mutta kaiken huomioonottaen ihan hyvin meni :) Pidämme teille kovasti peukkuja! :)

      Poista
  5. Ääph noita teidän oppineita koiruuksia, osaavat ravatakin käskystä, tosi hienoa!
    Tuomarin ei kandeis olla nyt niin gramman päälle -asenteella, kun muuten näkee edessään laatumäykkyjä kaksin kappalein. Odotan innolla menestysuutisia näyttelyjen jälkeen, ehkä kuviakin tänne, kun voittajat menevät rinta kaarella kehässä :)

    Hih, hiukanko nauratti pelkosi kompuroinnista, mikä on varmaan kyllä jännittävässä tilanteessa yks momentti. Mutta pysy tolpillasi, Alfonsin ei tarvi sitten hävetä... :D)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ravattu näytelmissä käskystä, ei! :D Tai siis ravasihan Aslan, mutta yritti ravata ihan eri suuntaan kuin olisi pitänyt! :D Siellä oli niin ihania tyttöjä, että Aslan oli aivan huumassa, Alphonsesta puhumattakaan, joka vinkui joka naisen perään ;) Pojat käyttäytyivät tosi nätisti pöydälläkin, vaikka tuomari nostikin yhtäkkiä syliinsä painoa kokeillakseen; kumpikaan ei ollut millänsäkään toimenpiteestä :)

      En kompastunut, mutta ekassa kehässä (junnujen laatuarvostelussa) meinasin poistua ihan muinanaisina kehästä liian aikaisin, hehe :)

      Poista