maanantai 9. heinäkuuta 2012

Mäyräkoirat mökkeilevät

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:


On olemassa harvoja niin hyviä ja ihania paikkoja kuin mökki. Siellä kun on, tontilta ei halua lähteä edes lenkille. Mökillä on kaikki: se on mäyräkoiran mikrokosmos jossa aina paistaa aurinko ja silloinkin kun ei paista, sekään ei haittaa.

 Hauskuutta ja hellettä. Tämä oli Aslanin ensimmäinen kerta mökillä; nopeasti   
se huomasi mistä pääsi parhaiten naapurien tontille. Riittävän monta karkureissua ja meidät pistettiin välillä pitkään liekaan kiinni. Itsehän en sinällään karannut. Kävin ainostaan katsomassa, että mihin Aslan meni. Ei ole minun syyni, jos se sattui juuri silloin olemaan naapurien puolella...

 Ulkona riitti tutkittavaa, ihan jokaiselle tunnille. Ei siellä joutanut olla toimettomana.

  Meitä painostettiin oleskelemaan välillä varjossa. Tässä oleskelen. Pidän  silmällä keittiötä. Luonnollisesti. Oleskelu ei ole mitään ilman havainnointia johon saattaa mahdollisesti liittyä ruoka.

Aslan, sen sijaan, ei pidä silmällä mitään. Se haluaa nukkua pelargonian varjossa. Ymmärrettävää; tänä tiettynä päivänä olimme aloittaneet ulkona juoksemisen kello 7 aamulla ja pikanokoset varjossa tulivat ajankohtaiseksi siinä kuuden aikaan illalla. Se on pitkä rupeama juosta ja leikkiä helteessä, jopa Aslanille. 


Mökki on paras paikka maailmassa, heti oman kodin jälkeen. 



Otteita ihmisen päiväkirjasta:


Mäyräkoirien ilo mökillä oli liikuttavaa nähtävää. Ne juoksivat ja leikkivät kuin olisivat tehneet sitä ensimmäistä kertaa. Lähes hehtaarin alue ei silti ollut riittävän iso kahdelle koiralle temmellyskentäksi, naapurien tontille tuli tehtyä muutama karkureissu; kukaan tuskin hämmästyy jos kerron, että yleensä se, joka ensimmäisenä tuija-aidan läpi livahti, oli Aslan. Tuskin sekään tieto ketään kummastuttaa, että Aslan kävi oma-aloitteisesti uimassa aina kun sille tuli kuuma. Se teki pienen lenkin järvessä uiden ja tuli sitten rannalle, kun meno äityi liian villiksi ja lämpötila turkin sisällä nousi liiaksi. Alphonse ei käynyt vapaaehtoisesti kastautumassa, vaan se täytyi viedä järveen ettei se olisi saanut lämpöhalvausta helteessä; ikuisena auringonpalvoja se ei olisi millään suostunut varjoissa makailemaan kun nurmikentät olivat käytössä loputtomia juoksukilpailuja varten.


                                           Aslan ja kaislikossa suhisee.


                                          Onko se Loch Ness'in hirviö??


                                      Ei. Sehän on onnellinen mäyräkoira järvessä.


 Alphonse ei arvostanut vettynyttä olemustaan. Se selkeästi toivoi, että viilentymiseen olisi ollut jokin muu keino kuin järvi, esimerkiksi ihminen leyhyttelemässä palmunlehvää sen naaman edessä.


   Alphonse on uupunut pieluksille, pehmeään sänkyyn, auringonläikkään...


   ...kun taas nuorempi on täysin tyytyväinen katatoniaan, jonka suoritusasento on pää kengän sisällä. Se ei ole niin justiinsa.





18 kommenttia:

  1. Uiminen näyttää kyllä niin viihtyisältä, että munkin täytyy sitä kokeilla. Ai, eks tekään saa karkail... eiku käydä tiedusteluretkillä naapurissa? Turhaa pipotusta meikämäykyn miälestä. Teil on kyl messevä loma.

    VastaaPoista
  2. Juu, kokeile ihmeessä uimista! :) Meillä ei saanut käydä tiedusteluretkillä toisten pihoilla, koska ihmiset ovat niin kauhean rajoittuneita. Meillä ei myöskään saanut huudella kurkku suorana vastarannan koirille. Eikä meillä saanut räyhätä naapurin koneille joilla kaivettiin maata. Onneksi oli muutakin tekemistä, mutta tietyttyjen vapauksien ottaminen olisi tehnyt lomasta entistä hauskempaa ;)

    VastaaPoista
  3. Ihana kuva Aslan-vesipedosta tukka sekaisin :-)) Uiminen on loistopuuhaa kesäkuumalla, sanoo Mauri-setä! Nuo teidän poikien nukkuma-asennot ja -paikat on kyllä varsin kuvaavia niiden persoonallisuuksista myös, Aslan on selkeästi nukahtanut ihan kesken äksönin :-) Ihania kesäkuvia, aurinkoista kesän jatkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aslanilla on aina tukka pystyssä, mutta erityisesti märkänä se on aika koomisen näköinen :) Olet oikeassa; poikien nukkuma-asennot kertovat niistä paljon: Alphonse on pehmeiden pielusten poika, Aslanilla on aina kuuma ja monesti viileä lattia on ainut hyvä paikka. Tuupertuminen kesken äksönin on myös hyvin tyypillistä, jatkunut ihan pentuajoista asti, jolloin kaadutiin suorilta jaloilta uneen ;)

      Ihastuttavaa kesänjatkoa sinnekin, vaikka välillä sateleekin ja on kylmä :)

      Poista
  4. Varsinainen Loch Ness :D Eikös Crocsien sanota olevan hyvin ilmastoidut ja hiostamattomat - lienevät sitä myös mäykkyläisen kuonolle?;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, Aslan on mielellään pää kengässä aina kun voi ;) Yhtään kenkää se ei ole (vielä...) tuhonnut, mutta tykkää kyllä käyttää niitä nukkumiseen :)

      Poista
  5. Onpas teilla ollut tosi mukava mökkeilyloma. Sopivasti leikkiä, sopivasti lepoa, sopivasti uintia, ja muutama karkureissu kaupanpäälle.
    Kivoja kuvia, ihana toi onnellinen mäyräkoira järvessä. Jostain kumman syystä jotkut ovat ikuisia auringonpalvojia, huolimatta läkähdyttävästä kuumuudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auringonpalvonta on varmaan multa perittyä ;) Siinä vaiheessa kun muut siirtyvät sisätiloihin, mä toivon aina lisää kuumuutta...kunnes jossakin vaiheessa alkaa haista palanut nahka...ehh.... ;) Mut, joo, niinhän tuo näyttää Ellikin seuraavan aurinkoa sisätiloissakin, niin täälläkin :) Ei tarvi olla kuin pieni kaistale auringonsäteitä lattialle langenneena, niin jo löytyy siitäkin mäyräkoiraa poikittain :)

      Poista
  6. Onnellinen mäyräkoira vedessä olisi meillä ihan utopiaa, mutta Aslan tuntuu olevan oikea vesipeto. Uiminen tai ainakin kahlaaminen olisikin hellepäivien paras vilvoitus, mutta kaikkia ei uiminen kiinnosta.

    Mökillä ei todellakaan tarvitse sen kummemmin lenkkeillä koirien kanssa. Liikuntaa näyttää tulevan tarpeeksi muutenkin. Varsinkin, jos tekee tutkimusmatkoja aidan toiselle puolelle. Kaikkea pitää kokeilla, naapurin puolta ensimmäiseksi. Eihän sitä koskaan tiedä, mitä on aidan, seinän tai muun ihmisen rakentaman esteen toisella puolella. Mäyräkoiran utelias kuono osoittaa aina kodista poispäin. Nyt täytyy tosin antaa Ollille iso kehu, kun pysyy mökkitontilla. Uskon tähän löytyvän syyn rannassa olevasta veneestä, jonne koira menee säännöllisin määräajoin tarkistamaan, että
    1) vene on edelleen tallella
    2) kukaan ei ole vienyt kalalla täytettyä astiaa veneeseen
    3) kukaan ei ole lähdössä veneilemään.

    Jos Olli karkaisi kauemmaksi, tarvitsisi vaan laittaa perämoottori käymään ja nanosekunnissa koira olisi pihassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana tuo Ollin veneenpalvonta! :) Ja sitä paitsi, ihan älyttömän kätevä karkauksen estämisessäkin! :) Meillä pojat saa takuuvarmasti takaisin kun huutaa "Pojat, tulkaa ottamaan herkku!" mutta, viimeiseen asti vältän sitä, koska mun logiikalla se on huono juttu, että karkaamista palkitaan vielä jollakin herkullakin. Yleensä sitä kai tulee karjuttua kitarisat ulkona, että "TAKAISIN JA SASSIIN!!".Joskus tulevat, joskus pitää mennä niskavilloista hakemaan ja sitten ollaan se pari sekuntia muka niin nöyrää poikaa, niin nöyrää poikaa...;)

      Poista
  7. Mitäs kun ei kauhean pitkälle karkaa....tai naapuri ala tehdä valituksia. Me ei voida piää Ossia koskaan vapaana, kun se menisi naapuriin kuitenkin. Naapurin mökkeilijä pelkää koiria, oikeasti. Ei mitään väliä minkä kokoinen koira. Eikä meidän mahtiurholle ehkä sekään riittäisi, raukka kun on liian riistaviettinen. Ihania koiruuskuvia. Aslan vissiin tykkää kengän tuoksuista:) M-L ja Ossi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naapurit eivät olleet paikalla, joten sikäli ihan hyvä :) Se on huonompi homma jos naapuri on kovasti koirapelkoinen; silloin ei tosiaan ole reilua pitää koiraa irrallaan ja aiheuttaa kammonväristyksiä toiselle. Meilläkin asuu tässä lähellä ihminen jolla on jonkinasteinen koirafobia ja katson aina tarkkaan etteivät mäyräkoirat pääse hyppimään vasten tms.

      Riistavietti on aina vähän sellainen arveluttava muuttuja näissä vapaana olemisissa...ihmeen hyvin ovat koirat pysyneet metsästä pois (tontti siis rajoittuu toiselta puolelta metsään, toisella puolella on naapuri), muutaman kerran kävivät kuikuilemassa metsänreunassa ja käskystä palasivat. Aslanin, tietenkin, piti mennä uimaan naapurin puolelta. Se ruohohan saattaa olla siellä huomattavasti paljon vihreämpää ja vesi viileämpää ;)

      Poista
  8. Tuo kuva Aslanista on aivan ihana! Ja kyllä on aikamoinen komento, ihan yhtä tiukka kuin mullakin. Nuo emännät...;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, komento on tiukka ja kuri napakka ;) Ihmiset saattavan olla raivostuttavan umpimielisiä ja kovapäisiä koirien mielestä ;)

      Poista
  9. Kuin hylkeet vedessä, nuo mäykyt, ihan kaikki mäykyt, niillä on ruumiin malli jotenkin hyljemäinen. Ja tuo autuas ilme tuoksujen maailmassa eli kuono kengässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat, hyljemäisiä, meinaan ;) Hyljekävelyksihän me sanotaan sitä kun laahautuvat etutassujen voimalla eteenpäin ja raahaavat takapäätään kuin se olisi halvaantunut. Tiedä sitten onko siinä perää, että sanovat sen olevan erityisesti pitkäkarvaisten mäyräkoirien juttu. Meillä ainakin pojat harrastavat sitä molemmat.

      Talvella kun kyntävät hankea näyttävät etenevän kuin kärpät, selällään ponnistaen. Mäykyistä on moneksi :)

      Poista
  10. Mahtavan kuuloista menoa teillä! Mekin vetäydytään vähän lomailemaan ja katsomaan, miten tytöt sopeutuu mökkiolosuhteisiin.

    Mukavaa loman jatkoa teille ja rapsuja poitsuille! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rapsuista kiitos ja mukavaa lomailua sinnekin! :) Toivottavasti tytöt tykkäävät mökkeilystä yhtä paljon kuin meillä nuo karvaharmonikat ;)

      Typyille kuonopusut <3

      Poista