perjantai 2. marraskuuta 2012

Alphonse ja Aslan sukutapaamisessa, osa 2

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:


Sukulaismiiteissä on aina sekä puolivirallinen että vapaamuotoinen osio. Puolivirallinen pitää sisällään mäyräkoiraa vähiten kiinnostavia asioita, joihin poikkeuksetta on aina sisältynyt näyttelypannan pitämistä kaulassa. Vapaamuotoinen seurustelu on se, minkä takia kannattaa tulla pidemmänkin matkan takaa tapaamisiin. 


Veljekset enoineen: etualalla punaisessa turkissa, mustin peitinkarvoin on Aslanin veli, Viljo (Salamantelin Geronimo), sitten Aslan, minä ja veljeni Capu (Salamantelin Elmeri Express).

   Vaihdamme siskoni Vennin kanssa kuulumiset. Kuvaan pyrkii myös Aslanin sisko, Venla.


     Viljo on valinnut muodikkaasti turkkinsa värityksen ruskaan sopivaksi.


Meillä oli Aslanin kanssa suuria vaikeuksia totella 'odota'-käskyä, koska olisimme halunneet päästä irti välittömästi ja lähteä juoksemaan.   


Otteita ihmisen päiväkirjasta:


 Metsästyskausi on alkanut, pojat kuuntelevat ajohaukkua. Kuva ei fuulaa; Aslan on kasvattanut pidemmät kintut itselleen kuin mitä Alphonsella on.

Sisko, sen veli ja siskonpoika, eli vasemmalta: Sona (Aslanin emä ja Alphonsen isosisko), Alphonse ja Aslan. 

Sama kolmikko. Aslan on niin emänsä näköinen, että kauempaa oli vaikeuksia erottaa kummasta oli kyse. 

  Häkkilinnut autossa vasemmalta: Alphonsen sisko Venni (Salamantelin Elovena Express), Sona (Salamantelin Dolcevita), karkkarineiti Tiuku (Merkaleen's Diandra) ja Viola (Salamantelin Biccalina).


Alphonse. 

10 kommenttia:

  1. Nyt en kommentoi muuta kuin tuota viimeistä kuvaa. Ooh, melkein putosin tuolista, niin on kaunis kuva Alphonsesta, voiko koira kauniimpi ollakaan? Komea ketju kaulassa kuin muillakin itsetietoisilla uroilla, aah, olen ihan lääpälläni...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista, Alphonsen puolesta :) <3 Itselläni ei valitettavasti ole mitään tekemistä poikien ulkonäön kanssa ;) Mutta, kyllähän se omastakin mielestä on kaunis uros, siinä missä Aslan, massiivisempana, on komea :)

      Juu, vitjat kaulassa, vaikkakin se on tosiaan tuo Alphonsen suuresti halveksima näyttelyketju ;) Aslan ei ole siitä moksiskaan, mutta eipä se ole paljon mistään muustakaan, kaikki käy :D

      Poista
  2. Kyllä on kertakaikkiaan komia klaani teillä, ei voi muuta sanoa - oikeeta humppatukkien aatelia! Alphonsen hiano aatelisen kyömyn muotokuva on, no mitäpä muutakaan kuin KOMIA! Takes one to know one, sanon minä :) t. Mauri-setä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyömykoirat ry:n puolesta voidaan siis puhua, että ihan palturia päästelevät ne ulkomuototuomarit jotka eivät antiikin roomalaista nenää tunnista ja hyväksi ja pikantiksi elementiksi koe! :)

      Sukukuvat on kivoja, niistä voi aina bongailla yhteneväisyyksiä ulkonäössä ja monesti on kyllä tullut todettua sellainenkin juttu, että sekä Alphonse että Aslan ovat aivan emojensa kaltaisia, luonteensakin puolesta :)

      Poista
  3. Voi kun hieno tuo viimeinen muotokuva! Kaikki kuvat tosin olivat hienoja. :) Voi kun joskus mekin päästäis sukukokoukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Me kannatetaan kovasti sukukokouksia, mutta jos sukulaiset ovat kaukana, saman asian ajavat kaverimiitit, joissa voikin sitten tapailla yli roturajojen :) Niistäkin pidetään kovasti :)

      Poista
  4. Upeita kuvia ja komeita koiria!

    Täytyy sanoa että nautin suunnattomasti blogisi jaosta ihmisten ja koirien näkökulmista kerrotuiksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kiva kuulla, että tykkäät jaottelusta ihmisen ja koira kertomana :) Paree olla antamatta liikaa palstatilaa Alphonselle, mäyräkoiralla kun tunnestusti on monesti isosti asiaa ;)

      Poista
  5. Voe mahoton poijjaat mitkä peijaiset! Tuollaisiin karkeloihin oliskin kiva osallistua :)
    Harmi vaan, ettei mun kasvattaja järjestä mitään tollasta... Mut onneks on lähellä noita karvakavereita silti olemassa :)

    --
    Bono

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menoa ja meininkiä kyllä kiitettävästi riittää näissä tapaamisissa :) Meillä on kiva, kun kasvattaja järjestää tapaamisia ja vielä kun noita sukulaisia asuu aika lähelläkin. Tiedä sitten tuleeko koskaan nähtyä niitä, jotka ovat muuttaneet Etelä-Suomeen...ehkä näyttelyissä saatetaan törmätä :) Koirakaverit ovat tärkeä juttu, pitäähän sitä karvahanureillakin ystäviä olla :)

      Poista