torstai 18. heinäkuuta 2013

Total recall eli ihanat pojat rannalla

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:


Mäyräkoirat iltaruskossa.


Luonnollisesti myös lomaillessa on päivystettävä. Aslan antaa yleishälytyksiä niin usein, että minun on jatkuvasti oltava passissa voidakseni reagoida riittävän ripeästi. Tässä vartioin pihaa yleissilmäyksen avulla.


Minulla on usein lomallakin kiire. Toimitan jokapäiväisiä tehtäviäni, joista tärkeimpiin lukeutuu Aslanin ojentaminen ja ärsyttäminen. 

Vesihiisi on sihissyt hississä - tai rantakaislikossa. Aslanin mieltymys veteen on käsittämätöntä. Se menee sinne oma-aloitteisesti ja omatoimisesti vaikka kaikki muut olisivatkin kaukana rannasta. Se ei kaipaa vedessä seuraa, se villitsee itsensä poukkoilemalla ilmaan ja tekemällä omituisia piehtarointeja sukelluksissa. Sen jälkeen se nousee rannalle ja...jähmettyy liikkumattomaksi. Se odottaa täydellisen tyrmistyneenä jos kukaan ei aja sitä takaa. Se haluaa tulla takaa-ajetuksi heti uimisensa jälkeen. 

Otteita ihmisen päiväkirjasta:


Ensimmäistä kertaa mäyräkoiraperheen historian aikana toimi mökkeillessä ilmiö, jota voitaisiin tituleerata nimellä total recall, tarkoittaen täydellisesti onnistunutta takaisinkutsua, eikä tässä yhteydessä sitä tiettyä, samannimistä leffaa. Nimittäin lähes hehtaarin alue aitaamatonta tonttia, eivätkä mäyräkoirat luistaneet kertaakaan luvattomille teille, eivät edes naapurin puolelle, vaan tottelivat kutsua ja pysyivät tontilla. Tämän täytyy olla jonkinlainen ennätys, joka on syytä siltäkin varalta jo kirjata ylös ettei se toistu enää koskaan. Kaksikko ei ole juurikaan loistanut tällä kuuliaisuuden saralla jos ovat olleet vapaina, mutta tänä kesänä ihme tapahtui, tervaristejä mallailtiin seiniin vedettäviksi ja ihmiset odottivat koko ajan milloin mäyrät päättävät lähteä kartoittamaan lähimetsiä. Silmällä kaksikkoa toki pidettiin, ei tässä sentään ihan puhtaalla lapsenuskolla mennä mitä tulee yleispätevästi rotukuuliaisuuteen ja individualistiseen itsensä toteuttamiseen kun Alphonsesta ja Aslanista on kyse, mutta luotto mäyräherroihin kasvoi taas piirun verran. 

Vapaana olosta koitui sekin ihanuus, että Aslan sai juosta aina halutessaan suoraan järveen, jossa se esitteli parhaita uimaloikkaesityksiään ja toistuvasti näytti Alphonselle miten se osaa kyntää järven pohjaa suu auki (tässä on ilmeisesti jokin juju joka ei ihmisille aivan aukea...) ja pärskäytellä sitten hiekkaa ympäriinsä. Alphonsehan ei vapaaehtoisesti kynsiään kastele ja mulkoilikin Aslania epäuskoisesti, turvallisen välimatkan päästä. Se nauttii saadessaan maata kuivalla ruohikolla auringon grillatessa sen laikullista turkkia.

Koottua kuvasaldoa ihanista päivistä:

 Alphonse hepuloimassa ruohikolla.

Se ei halua saada auringosta tarpeekseen. 

Jatkuvaa häröilyä nurmikentällä: nujakointia, loputonta kilpajuoksua, painia, yleistä äijäilyä ja kovaäänistä mekastusta. Ääni kantaa todella oivallisesti järven pintaa pitkin, joten vastarannan kesäteatteriesitysten alkaessa tehokaksikko oli pakko viedä sisään: dialogia on haasteellista kuulla jos Aslan karjuu päälle.

Aslan on melko varma, että jos tuijottaa riittävän kauan, nektariini ilmestyy sen suuhun ihmisen kädestä. Totuus ei ollut kovinkaan kaukana. Kesälomaan kuuluu hedelmäöverit.

Pystypainielkeet - ja väännöt päivittäisessä käytössä, aivan sama onko kyseessä arki vai loma, harva asia on yhtä tärkeä kuin painimatsi. 

Kultaista palloa on murhattu...

...siitä on taisteltu kovaäänisesti

...ja sillä on pelattu.

Vain harvoin on joutanut olla paikoillaan poseeraamassa...

...paitsi silloin kun täydellinen uupumus on vallannut kummatkin yhtä aikaa.

12 kommenttia:

  1. No tosiaankin, ihanat pojat ihanalla rannalla! Ihan huippiskivannäköstä menoa! Ja toi viimenen kuva, sehän kruunas tän koko kuvakavalkadin!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pojilla tosiaan oli kivaa :) Meno oli villiä, meno oli vallatonta ja väsymys totaalista = merkkejä onnistuneesta lomasta :)

      Poista
  2. Ihania kuvia! Kertakaikkisen komeat hippitukat - märkinäkin!;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja pojat kiittävät myös, kehuista ylpistyneinä ;)

      Poista
  3. Ihanaa, että kaksikkoa voi pitää jossain vähän vapaana. Meidän yhden tutun karkkarit olivat ihan pienen, pienen hetken irti pariskunnan mennessä mökille. Mies kysyi mökkiin mennessään, että missäs koirat ovat ja vaimo vastasi, että tuossa auton takana. Harhaluulo. No veijarit lötytyivät seuraavana päivänä melkein 30 kmn päästä, että silleen.. Niihin mäyriin ei luotto auttanut, mutta onneksi löytyivät. Mahtavia kuvia. Laikkupojille terveisii, M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäistä kertaa, tosiaan, saatiin pidettyä kundit aisoissa tontilla - mikä sinällään oli ihan loistavaa, kun yhdeltä, valtavan pitkältä sivultaan tontti rajautuu metsään. Metsähän on täynnä mahtavia hajuja ja kun tuolla kettujakin pyörii, niin aika hyvin, että mäyrät olivat kuuliaisina :)

      Jep, aika moni koira ottaa ritolat kun tilaisuus tutkimusmatkoihin tehdään mahdolliseksi, meilläkin viime kesänä oli jompi kumpi tai molemmat jatkuvasti lähdössä vähintään naapureiden puolelle, mutta tänä kesänä korvat olivat sattumalta otettu mukaan uloskin ;)

      Ossille terkut takas! .)

      Poista
  4. Pitkätukkaisilla on aivan ihana loma kuvista päätellen :) Ja minä sain päivän annokseni sanojen sinfoniaa ;)

    Aslanin mielestä on varmaan hölmöä juosta yksikseen uimisen jälkeen, mutta jos joku jahtaa, turkki kuivuu ilmavaksi ;))

    Ihastuttavia kuvia, en tiedä kumpi aiheutti suuremman hörähdyksen, Aslan vedestä nousseena mursuna vai Alphonse nurtsilla hihansuut liehuen piehtaroimassa :D))

    Lopputuloksena riehumisesta on nukahdus nenukkain, söpöä =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihanaa, koirilla ja ihmisillä :) Heh, loman aikana ei meinaa sana taipua tahdon mukana, aivot kai jonkinlaisesssa syvähyytymisessä, mutta hyvä jos sait jotakin irrotettua tästä postauksesta ;)

      Aslan -mursulapsi - on niin koominen näky noustessaan rantahietikolle: jähmettyy välittömästi suolapatsaaksi, edes silmä ei räpsy :) Odottaa vaikka loputtomasti, että Alphonse saa eviinsä liikettä.

      Heh, hihansuut liehuen :D Juuri niin, täytyykin ruveta käyttämään tuota sanaa noista hapsuista =)

      Poista
  5. Olipa ihania kuvia mökkeilystä ja pojilla ollu vallan hauskaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli hauskaa, niin hauskaa, etteivät mäyrät ehtineet/muistaneet/halunneet nukkua juuri ollenkaan päiväisin. Yöllä piti poukkoilla ihmisen viereen sänkyyn jatkuvasti, kun harvoin sinne nykyään enää pääsee muulloin ja päivällä oli niin iso lääni partioitavana/vartioitavana, ettei uni ehtinyt tulla silmään :)

      Poista
  6. Kylläpä teil on ollukki hauskaa pojat, just mun lempipuuhia ootte harrastanu kumpikin: vedessä pulikointia, nurmikolla kieriskelyä ja tiätty ennenkaikkee Konstaapelina toimintaa. Kelpo menoa, jatkakaa vaan samaan malliin! Matte sanois tähän lopuks että ootte kamalan sööttejä nukkuessanne tolleen nenät vastakkain, mut me miähethän ei semmosia pehmosia puhuta, eihän. t. Mauri-setä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei parane puhua pehmosia, ei. Jämynä pitää olla, sehän se on mäyrämiehenä olemisen perusedellytys! Ihmiset lässyttävät joskus tarpeettomasti, tunkevat naamaansa kiinni toisten kuonoihin ja pussaavat. Kotona se menettelee, joskus, julkisesti: ei koskaan.

      Hyvä, Mauri-setä, että ollaan aina niin liikuttavan yksimielisiä näistä asioista! Ja sun matelle sellaisia terveisiä, että meidän naisihmisen kanssa ne varmasti jaksais kivasti yhdessä päivitellä näitä söpöstelyjuttuja...kyllähän olisivat sitten yhdessä niin noloja! ;)

      t. AA-kerhon kantaporukka

      Poista