tiistai 12. marraskuuta 2013

Potilas Saarisen gastriitti

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Oksensin toissapäivänä kerran. Eilen pari kertaa ja vatsakin äityi niin kipeäksi, että mourusin ja itkin ääneen. Jouduin eläinlääkäriin. Pistettiin nesteytystä, vaikka olin vain ihan vähän kuivunut, koska olin juonut niin hyvin - tosin olin oksentanut suurimman osan vedestä. Näytin kamelilta; minulla oli kolme isoa pahkuraa nestettä ihon alla niskassani. Ihminen keitti minulle lihalientä häränhännästä, eli sain koirien makuvettä, jota saan juoda vain pieniä määriä kerrallaan. Aslankin saa juoda sitä, sekin pitää makuvesistä.

Eläinlääkärissä mukanani oli taas assistenttini, joka piti vahtia ja aiheutti pientä älämölöä odotushuoneessa vartioimalla ettei kukaan päässyt liian lähelle minua kun olin niin kipeä. Mutta painia en ole jaksanut sen kanssa, enkä käydä kunnon lenkeillä, joten olen levännyt sillä aikaa kun Aslan on lenkkeillyt. Ihmisen kertoman mukaan se on käyttäytynyt lenkillä tosi hienosti, ei ole räyhähenkeillyt  ja on totellut kuuliaisesti. Ehkä sitä on pelottanut, että siltäkin mitataan ahterista kuume ja senkin jalasta vuodatetaan kolme putkiloa verta ellei se ole nätisti. 


Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Alphonsella on taas gastriitti, puskista ja yllättäen. Liikkeellä eläinlääkärissä oltiin jälleen kerran ajoissa, eikä tälläkään kertaa tarvittu sen takia antibiootteja, mutta nesteystä kylläkin (tavaraa kun tulee molemmista päistä se on varmin tapa estää kuivuminen) ja oksennuksen estolääke ihon alle, varmuuden vuoksi. 

Edellinen kerta tämän taudin kanssa oli heinäkuussa, ja aika huolestuttavahan tuo frekvenssi on näillä kohtauksilla...mikään ei ole muuttunut, joten ilmeisesti vatsa ärtyy taas ihan hengittämisestäkin. Ruokavalioon ei tehdä vieläkään muutoksia, koska nyt mennään jo niin viilatulla meiningillä, että en tiedä mistä kohtaa enää voisi kiristää tai nipistää, tosin lohi täytynee jättää pois ainakin hetkeksi, koska se on ainoa rasvainen ruoka mikä voisi mitään oireita ylipäänsä aiheuttaa Alphonselle. 

Verikokeet otetettiin kattavasti ja pvk:n tulokset saatiin jo käynnin aikana, loput eläinlääkäri soitteli myöhemmin illalla kotiin. Tulokset näyttivät hyviltä ja mahdollinen haimatulehduksenkin mahdollisuus oli poissuljettu vastauksissa. Eikä Alphonse kyllä aristanut vatsaa ulkoisestikaan tutkimalla, mutta tässä vaiheessa sekin vaihtoehto piti sulkea pois. Tulehdusarvot nyt tietenkin olivat vähän koholla, mutta noinkin kipeäksi koiraksi veriarvot olivat muuten oikein hyvät ja kertoivat senkin, että barffaus on ollut nappivalinta. 

Aslankin kävi vaa'alla eläinlääkärissä ja yllätykseksi huomattiin, että paino oli kuin olikin noussut kilolla! Missään se ei näy, joten lihaksiin lienee mennyt, koska yhtä kapea on mäyrän poika kuin ennenkin, mutta kilo on valtavasti noin pienellä rodulla. Ruokamäärien reilu nostaminen on tuottanut tulosta, vaikkei sitä silmämääräisesti huomaakaan.  


Urhea potilas Saarinen Jokinen.

14 kommenttia:

  1. Kyllä ny meitä koetellaan, ku on potilaita teillä ja meillä. Mut tästähän me vaan ehjäännytään ja kohta ollaan lenkura kunnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii-in. Nyt ovat menneet maailmankaikkeuden energiakentät keturalleen kun mäyrämiehiä näin koetellaan. Leuka pystyy, molemmilla. Kyllä se tästä taas!

      Poista
  2. Toivottavasti Alphonse paranee pian! On todella inhottavaa olla tilanteessa missä koira on kipeä eikä juuri mitään ole enää tehtävissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Kävin lukemassa teidän blogin kuulumiset, mutta menin niin sanattomaksi, etten jättänyt vielä mitään kommenttia kun en pystynyt...olen tulossa sinne tontille kommentoimaan tuota pikaa.

      Poista
  3. Ikävä vaiva, mutta onneksi apu on lähellä. Mäyräkoira on kuitenkin suhteellisen pieni koira ja kuivumisen vaara aina olemassa - varsinkin, kun tavaraa tulee molemmista päistä. Viime syksynä Olli oksensi ja p***koi kaikki matot (2 kpl) ja sain ne pestyksi vasta kesällä. En ole raaskinut laittaa vieläkään lattialle. Hyvin pärjätään ilmankin - tai onhan meillä sellainen lehmännahka ja sen olen huomannut olevan kaikkein paras meidän lattialla. Huoleton ja helppo puhdistaa.

    Oksennuksista sujuvasti mattoihin... ajatus harhailee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt oli tuota nesteytystä sen verran nahan alle laitettuna, että Alphonsen malja oli ylitsevuotavainen ja seuraavana iltana juoksi olohuoneesta eteiseen pissavana muassaan. Näytti nololta ja hämmentyneeltä kun noita vahinkoja ei ole sattunut sitten vuosiin...500 ml nestettä ihon alle + omat juomakuppivisiteeraukset tekivät tepposet pienelle potilaalle <3

      Jaaaaaaaaaa sujuvasti mattoihin myös: lehmännahka olis magee. Haluaisin kovasti sellaisen meillekin, mutta tiedän, että sillä olisi niin kova suksee mäyräkoirapiireissä, että se rakastettaisiin kuoliaaksi. Miten teillä Olli on antanut sen olla rauhassa? Meillä Aslan tappaisi moisen välittömästi - valitettavasti. Alphonse saattaisikin jättää rauhaan, mutta mikään takuita ei asiasta ole, ellei kokeile ;)

      Poista
    2. Olli ei ole ikinä ollut kiinnostunut lehmännahkamatoista eikä myöskään lampaantaljasta, jonka päällä korissa nukkuu. Kop kop. Toivottavasti tänään ei ole mitään yllätystä tiedossa, kun meen töistä kotiin...

      Poista
  4. Parane pian urhea söpöliini ♡

    VastaaPoista
  5. Voi Alphonsoa. Eikö tuolle gastriitille ole mitään muuta tehtävissä kuin ruokavalio. En tiedä "taudista" mitään. Voi Alphonsoa, tokene pian. Aika huikeaa, että kilon painonlisäys ei näy missään. Ehkä se on mennyt takareisiin. On se kuitenkin melkein 10% ja ajattelepa 50, 60, 70 kiloisilla ihmisillä. Jo vain näkyy, eikä mahdu vanhat tyköistuvat vaatteet. Sitten taas toisinpäin historiasta. Kun paino yhdessä vaiheessa kauan, kauan aikaa sitten minulta tippui paino vähän enemmän kuin 10%, niin jo vain meinasi nahkahousut tipahtaa päältä. Jos nyt meikän paino tippuisi tuon 10 prossaa, niin se olisi hieno alku:) Alphonso-potilaalle parantavia kaukorapsutuksia. Terveisii M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on lääkitys. Tablettia menee vaikka ja kuinka :/ Tätä halusin välttää, mutta ruokavaliota ei voi enää vetää tiukemmaksi ja ell. sanoi myös, että "Eihän siitä mitään tule, että pitää jatkuvasti säätää ruuan kanssa." Ei tulekaan. Puruluita ei voi oikein antaa tai maha menee löysälle, dentastixit eivät enää myöskään tunnu käyvän, ei mitään kuivalihaherkkuja mitä muut koirat voivat syödä, aina pitää vahtia ettei sinne suuhun mene mitään sellaista, joka laukaisee ripulin...jne. jne. Mutta, kyllä tämä tästä, aivan varmasti :) Ollaan kuuliaisia, syötetään lääkekuurit ja pidetään menyy simppelinä - ja onhan tuossa nykyisessäkin mallissa valtavasti vaihtoehtoja eri lihoissa kun kumpaisellakaan ei ole sinällään mitä ruoka-aineallergioita olemassa, ainostaan rasvaista safkaa on Alphonsen kanssa vältettävä.

      Tänään, muuten, syynäsin silmä kovana Aslania ja joo-o, kyllä vähän on tullut kylkiin lihaa :) Mutta aika minimaalisesti näkyy huima kilon painonnousu! :D Lapoihin oli tullut lisää täytettä ja takareisiin tosiaan...nehän eivät siis tosiaan jo ole kuin karvaisen bulldogin koivet jo muutenkin! :D

      Ihmisellä todella tuo 10% on aika paljon - suuntaan tai toiseen. Mäkin voisin ottaa tuon Aslanin jäätävän rasva-aineenvaihdunnan! :)

      Poista
  6. Pikaista paranemista! Mistähän tuo oikeesti johtuu, sillä meidän Jimmykin kärsii samaisista ongelmista... Ei jatkuvasti, mutta aina välillä se nostaa päätään. Eläinlääkäri puhui keväällä stressistä ja sen yhteydestä tuohon. Mitenhän mäyräkoiran elon saisi aivan stressittömäksi, kun se itse hötkyää ja vinkuu joka paikkaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Sen kun tietäisi, että mikä on se perimmäinen syy tuohon gastriittitaipumukseen. Tuota stressiä oon itekin miettinyt, että voisiko ja olisiko ja miten se nyt, jne. mutta mitään yksiselitteistä vastausta ei ole. Mikään ei ole muuttunut Alphonsen elämässä ja takana oli kahden vuoden oireeton kausi...siis se aika jonka Aslan on talossa asunut, eli Aslaninkaan olemassaolo ei stressiä aiheuta kuin meille ihmisille! :D (Vastahan veti pöydältä pizzan lattialle ja aterioi sitä...)

      Miten ootko kiinnittänyt huomiota, että mihin ajankohtaan Jimmyliinillä nuo kohtaukset ajoittuvat? Onko syönyt silloin jotakin erityistä, onko jotakin tapahtunut sellaista mikä voisi kiihdyttää pientä mäyrää liikaa, jotakin kisoja tms.?

      Poista
  7. Luulen Jimmyllä suurimman syyn ongelmaan olevan; ylimääräiset kielletyt syötävät. Se nimittäin vetelee keppejä, roskia, leluja jne. Tosin sairastumiseen on liittynyt myös uusia asioita, kuten ensimmäisellä kerralla joulu. Sehän on siis koira joka stressaa joulusta... Tuoreimmalla kerralla Even syntymä...

    VastaaPoista