perjantai 18. lokakuuta 2013

Aslan paksummaksi-projektin päivitystä

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:


Aslania yritetään saada tukevoitumaan. Nyt en oikein ymmärrä. Minkä takia minua ei voida paksukaistaa? Miksi vain toinen meistä saisi lihoa? Minäkin olen mielestäni aivan liian laiha, minäkin tarvitsen lisää rasvaa. Kyljykset tänne niin kuin olisi jo! 


Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Lihotusprojekti ei etene kauhean ripeästi. Aslan, tuo laiha luirulainen on pitkä ja kapea, vauhtia on kuin pienessä pitäjässä ja valtavista ruoka-annoksista huolimatta nälkä on ikuinen, mutta koira pysyy hoikkana. 

Tänäkin aamuna kuppiin holahti sellainen määrä einestä, että isompikin koira olisi ollut kylläinen; oli maksaa, naudan jauhelihaa, muusattua päärynää, lohiöljyä. Alphonsen annos oli muuten sama, mutta rasvaisen naudanlihan tilalla oli kalkkunan jauhelihaa, koska gastriittiin taipuvainen vatsa ei pidä rasvaisesta. Tästä samaisesta syystä illalliseksi tarjotuista naudan rustoluukimpaleista leikataan aina rasvakerros pois ja livautetaan se salaa Aslanin kuppiin. Hyöty tulee molemmille: Alphonsen maha ei mene löysälle ja Aslan saa lisärasvaa jota se tarvitsee että saisi kylkiensä peitoksi muutakin kuin nahan. 

Illalla on taas tarjolla broileria: siipiä ja kauloja eikä annoskoon kanssa säästellä. Eilen olikin tälle talvelle viimeinen ulkoilmaravintolakerta mäyrillä kun ne palttoot päällään rouskuttivat rustoluitaan takapihan jäisellä ruohikolla, illan pimentyessä ympärillään. Seuraavat rustoluut syödäänkin pesuhuoneen lattialla, koska jokainen naudan rustoluita koirilleen syöttävä tietää miten rasvaista puuhaa se on. On hiukan haastavaa saada parketista irti siihen tahmaantunutta ihraa ja sen hajua. Minkään alustan päällähän koirat eivät syö, vaan heti kun silmä välttää luut on kuljetettu paljaalle lattialle. Häränhännän kanssa ongelma ei ole ollenkaan näin paha, se on huomattavasti vähärasvaisempaa, mutta sen syömiseen kuluu tuhottomasti aikaa, palojen koosta riippuen tunnista puoleentoista. Mitään pikaruokaa se ei siis ole, mutta puruluukokemuksena mahtava: huvi ja hyöty samassa paketissa.  

6 kommenttia:

  1. Voi pojat! Tasan ei mee onnen lahjat ;)
    Toiselta kun otetaan pois, niin toinen saa sen toisen herkut, epistä! Ristillinen tasajako olis parempi.
    - Elli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nallekarkit eivät ole tosiaankaan menneet nyt tasan ;) Onneksi Alphonse ei huomaa, että suurin osa ihanasta rasva häviää ruuasta Aslanille. Mutta, parempi näin, muuten tulee ongelmia.

      Poista
  2. Elmerilläkin aloitetaan lihotuskuuri ja vaikka ruokaa ollaan jo lisätty niin paino ei nouse. Liikuntaki vähentynyt kipuilujen myötä niin paino ei siltikään nouse. Ikäväkseni huomasin sen jopa pudonneen, mutta tarkkaillaan vielä tilannetta. Hurjia annosnostoja emme tee, jotta ei pääse salakavalasti lihomaan. Meidän varmaan pitää vaan nostaa annoksia, jotta saadaan painoa nostettua niin ettei kylkiluut näy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäätävä aineenvaihdunta sielläkin syynä moiseen?

      Me ollaan tehty just noita hurjia annosnostoja ja erityisesti lisätty puhtaan rasvan määrää. Korkeaproteiinisella ruokavaliollahan nuo pojat ovat kun liikkuvat niin paljon, mutta Aslanille kuppiin pistetään lisärasvaa myös. Alphonse on oikein hyvällä mallilla, väsymätön, virkeä ja just soppelissa painossa. Aslan kaikkea edellä mainittua, mutta lihaa saisi olla luiden peittona enemmän.

      Toivotaan, että Elmerinkin paino nousee, talveksi kun sitä lämpöä tarvitaan luille vähän enemmän!

      Poista
  3. Voin niin myötäelää tätä! Meillä kans mäyräkoira Aimo 6v. on aina ollut varsin hyväkuntoinen ja lihaksikas (eläinlääkäri: "huhhuh, onpas tällä isot pakaralihakset!"), mutta niinniin laiha. Aiemmin oli vieläpä nirsokin, mutta nyt paltsileikkaukset jälkeen on alkanut ruoka maistua.

    Mulla tietysti oli tässä kohtaa toiveet, että jospa herralla nyt kertyisi edes vähän vararavintoa luiden päälle, mutta eipä näytä ruuan määrälläkään olevan mitään vaikutusta, kun kaikki vaan suorastaan putoaa läpi (kiinteänä ihan tosin, ettei ruuassa tai suolistossa ole vikaa, siitä vaan ei ehdi lihottavat ainesosat tarrata kiinni).

    Mutta toisaalta, lienee mäyräkoiran kohdalla vaan parempi, että on sitten mieluummin hivenen rimpula kuin pullukka - ihan jo selänkin takia. Kun nyt noin muuten näyttää ihan peruspirteältä (yliaktiiviselta...) ja terveeltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei :) Aimolle siis terkut toiselta samanlaiselta :) Tuo takapää on meidänkin Aslanilla melkoinen; näytää ihan tehotuotetulta broilerilta tai karvaisemmalta bulldogilta ;)

      Totta, pitkäselkäinen ja lyhytjalkainen on sellainen kombinaatio, että koiran on hyvä olla mieluummin hoikka kuin punkero; siksipä siksi olenkin melkein neuroottisen tarkka noiden poikien ruokavalion ja liikunnan suhteen. Parempi katsoa kuin katua :)

      Poista