Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:
Meillä on Aslanin kanssa salainen leikki: 'Kuka tottelee ihmistä'? Joskus käy niin, ettei kukaan. Silloin peli päättyy mäyräkoirien voittoon. Pelissä on siis hyvin yksinkertaiset säännöt, jopa Aslan sisäistää ne, eikä yritä muutella niitä kuten se monesti tekee luomilleni säännöille ja ehdoille.
Leikkiä on kiva harrastaa kotona aina mahdollisuuksien mukaan ja erityisen antoisaa se on ulkona. Silloin saa nähdä kuinka ihmisen otsasuoni saattaa hetkellisesti pullottaa. Monesti olemme kilvoitelleet, että kumpi meistä on pidempään kurittomampi ja se, joka saa enemmän reaktiota ihmisestä irti, on voittaja. Ihminen häviää aina, jos hän joutuu kailottamaan. Jos hän pysyy vaiti ja näkee lävitsemme, me häviämme. Pyrimme olemaan häviämättä.
Otteita ihmisen päiväkirjasta:
...koska Heikoin Lenkki on mäyräkoirien näkövinkkelistä ilmeisesti liian nössö tai peräti liian tyttö leikkimään rajuja leikkejä vetoköysillä tai retuutus/paini/möyhintäleikkejä pitkin lattioita. Miten epäreilua tällainen sukupuolijakauman ylläpitäminen sovinistisella virityksellä onkaan. Minähän juurikin olisin se sopiva rymyämään pitkin jalkalistoja mäyräkoira kummassakin kainalossa - vaan ei. Osani on hoivavietin jakaminen, koska jokainen rajumpi leikki muuttuu hyvin nopeasti siihen, että kumpikin koira makailee selällään rapsutettavana, sylissä kiehnäämässä tai leikkimässä hiuksillani. Miehen kanssa ne sitten murisevat ja pörheltävät menemään, minulle lankeaa näissä leikeissä toisenlainen rooli. Yleensä sellainen sivustakatsojan. Onneksi kelpaan sentään aina syliksi ja lohduksi niille hetkille kun maailma murjoo mäyränpoikaa tai kun hellyysvarastot ovat äkillisesti tyhjentyneet.
Kesämies Alphonse. ( Ihan pienet eivät nuokaan etutassut ole, vaikka kalpenevatkin Aslanin kaivuuvälineiden rinnalla.)
Yritän houkutella välillä Ollia paini- tai takaa-ajoleikkiin, mutta ei kelpaa tyttöjen seura. Täytyy olla mieskaveri. Huokaus. Ei ole helppoa olla perheen ainoa nainen, rooliksi on langennut ruokakupin täyttäminen - molemmille. No, ei vaitiskaan ihan aina :D
VastaaPoistaTuttua tarinaa ;) En sitten tiedä, että jos meidän koirapojilla ei olisi sukupuolivaihtoehtoa ihmislaumassaan, niin kelpaisinko minä leikkiseuraksi, ehkä siinä tapauksessa.
PoistaOn kuitenkin hyvä, että on passeli muihin hommiin, kuten esim. pesemään niiden hampaita, putsaamaan korvia, leikkaamaan tassukarvoja ja kynsiä jne. ;)
Voih noita poikien käpäliä! Aivan ihanat, meillä yksi etukäpälä voisi olla puolet teidän yhdestä takakäpälästä! Meillä "nahka"nartun leikkikaverina on sekä isäntä että emäntä, mutta molempien kanssa on sitten ihan eri leikit. Painia ja takaa-ajoa harrastetaan kummankin kanssa, mutta aivan eri lailla. Isäntä ilmeisesti osaa nämä paremmin. Emännän kanssa on sitten nokkaruuvit, varvaskutitukset ja muu nyhjääminen ja natustaminen, sekä kesympi takaa-ajo eli kilpajuoksu.
VastaaPoistaKiitos kommentista! :) Aina on kiva lukea muidenkin koiraelämästä osia :)
PoistaEtu- ja takakäpälät ovat kyllä tyystin eri paria ja muutenkin näyttäisivät kuuluvan jollekin aivan toisen rodun edustajalle; sellaiselle vähän isompikokoiselle, nimittäin :)
Meillä on kilpajuoksukin säädetty eri tavalla ihmisille: miehen kanssa ottavat kaikki tehot irti ja mun vieressä juoksevat nätisti ryhmittyneenä kuten kunnon kuntourheilijan kuuluukin ;) Että selvästi on siinäkin tehty jonkinlainen periaatepäätös :)
Nyt kun itsellä koiranhankinta oli ajankohtaista, tuli pohdittua myös mäykkyä, ja lopputulos, että en pärjäisi mäyräkoiralle. Syy: kaikki se "huisinhauska", mitä olen eri mäykkyblogeista saanut lukea! Olisi liikaa haastetta ollut tällaiselle tavikselle. Kaikella rakkaudella. ♥
VastaaPoistaKommenttisi irrotti hyväntahtoisen ja ymmärtäväisen naurahduksen! :) 'Huisinhauskan' ilosanomaa laveasti levittäessä on tullut joskus mieleen, että tekeeköhän tässä pahastikin hallaa rodulle ja kuinka epäuskottavana sitten itse esiintyy jos kahta pientä koiraa ei saa kuriin ;) Mutta, se vinkeys joka noissa pojissa on, korvaa tuhatkertaisena ne pienet rypyt joita elämässä on. Itsenäistä rotua haluttiin - ja totisesti se saattiin! :D Ei lopu materiaali blogista kesken, ei ;)
PoistaKaikki koirat ovat ihania ja mä olen vakaasti sitä mieltä, että jokaisella ihmisellä pitäisi olla koira <3 Meillä kolme ;)
Ai leikitäänköhän meillä samaa leikkiä?! Välillä ainakin siltä tuntuu, että emäntää laitetaan todella halvalla. Tosin minä kelpaan leikkiin kuin leikkiin mukaan sekä tarvittaessa myös syliksi. Ehkä olen valmiimpi aina täyttämään sen kolon mitä milloinkin vailla ollaan, kuin isäntä. Toki minulla on kesken kotitöiden aikaa viskata palloa ja rieputtaa vetoköyttä. Mäyräkoira ei ole vakavan ihmisen rotu, mutta usein se saa kyllä vakavoitumaan ja kysymään itseltä: Miksi en ottanut noutajaa? Hyvin pian muistan vastauksenkin, siksi etten halua koiraa joka tottelee ihan jokaista ripsausta ja kävelee vain vierellä. Toki niissäkin poikkeuksia on, muutamaa ihan läheltä seuranneena :) Vielä kun olisi pokkaa vastata toisten kysymykseen kuka laumassamme on pomo, että minä itse. Näillä näytöillä ei ehkä ihan vielä, tai olisihan siinä kyselijälle vitsiä kerrakseen.
VastaaPoista