Villit ja velmut

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Olen leikkinyt itseni viime päivinä uuvuksiin. Aslan on vajonut katatoniamaiseen tilaan tyynylle ja minä sinnittelen vielä lupsahtelevien silmäluomieni kanssa. Olemme juosseet puruluiden kanssa, jahdanneet toisiamme ja vetäneet sellaiset mattopainisessiot, että ihminenkin on joutunut vedetyksi mukaan, erotuomarin ominaisuudessa. Aslan on vielä pieni eikä hallitse koiramaailman lakeja, joten ihmisen kanssa me joudumme välillä ojentamaan ja muistuttamaan sitä siitä, että mikä on sopivaa ja mikä ei.

Nujakoittemme päätteeksi annan kuitenkin yleensä anteeksi (silloinkin kun itse olen toimittanut agitaattorin virkaa...) ja otan sen viereeni nukkumaan kun se surkeasti vinkuen sitä pyytää. Veri on vettä sakeampaa, mäyräkoirillakin.

Mussukat.

Aslan vinkui unissaan ja Alphonsen piti heti tarkistaa, että kaikki oli hyvin.

Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Olen melkoisen varma, että Mäyräkoiramafiankin toimia syynäävä kattojärjestö Global Canine Committee (GCC eli Maailmanlaajuinen koirakomitea) ei katselisi suopeasti Alphonsen ja Aslanin touhuja. GCC:n kehätuomarit saattaisivat näyttää punaista korttia ja pitää tiukkasävyisen puhuttelun nujakoitsijoille, joilla on lähes alinomaan käytössään vain ja ainoastaan likaiset keinot painiessaan. Vai mitä olette mieltä siitä, että toinen (=Aslan) seisoo maassa makaavan luppakorvien päällä päästäkseen puremaan paremmin huulesta ja isompi (Alphonse) vetää pienemmän hännästä sohvan alta saadakseen toteuttaa kurinpidolliset toimensa sen jälkeen kun pienet naskalit on isketty toistuvasti sen hanuriin kiinni.

GCC:n virkamieskoirat todennäköisesti antaisivat rankkua erinäisistä teoista joita päivittäin on nähty ja passittaisivat ottelijat omiin nurkkiinsa rauhottumaan. Koiratuomareiden puolesta tuomioita jakelee ihminen, joka määrää isomman sohvalle suorittamaan rangaistustaan nokosten merkeissä ja jonne pienempi ei ylety hyppäämään (kuinka monessa perheessä koira määrätään sohvalle?). Pienempi komennetaan puolestaan pedille kun havaitaan, että ilmassa on selkeitä yliväsymyksen merkkejä.

Ihminen tyytyy myös huokaisemaan syvään kun jo ties kuinka monennen kerran peräkkäin nostaa vesikupin lattialta sen jälkeen kun sitä on käytetty uima-altaana. Aslanin tapa viilentää tunteitaan peräpäänsä kautta istumalla vesikupissa tai seisomalla siinä etutassuillaan ja läiskyttämällä tarkoituksellisesti vettä ympäriinsä on lievästi sanottuna sekä huvittava että väsyttävä. Muutaman kerran on luultu, että lattialla on pissalätäköitä, mutta ei, se on vain Aslan, joka on jo virittäytynyt ensi kesän uimakauteen harjoittelemalla liikkeitä juomakupissa. Kerta toisensa jälkeen.

ps. temppukoulussa on nykyään myös perheen nuorin jäsen, joka ehdottomasti haluaa matkia kaikessa isompaa koiraa. Alphonse suorittaa vaadittavat tehtävät mallikelpoisesti ja mukana innokkaasti huseeraava pienempi painos saa palkkansa aina kun istuu nätisti paikoillaan ja katsoo ihmistä silmiin. Sirkus olikin yhtä pelleä vajaa. 

Mitä isot edellä, sitä aina pienet perässä...