maanantai 25. heinäkuuta 2011

Rosvo naapurissa(kin)


Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Viikonloppuna oli ukonilma. Tämä oli ehdottomasti äänekkäin ja pahin ukonilma mitä olen kokenut lyhyen elämäni aikana. Sopivasti naisihminen onnistui avaamaan oven pari kertaa juuri sillä hetkellä kun välähti ja taivaalta kuului valtava ryske ja pauke. Minä katsahdin kysyvästi häneen, mutten sen kummemmin kiinnittänyt huomiota meteliin. Mielenkiintoista se oli silti, että juuri ovenaukaisutilanteessa ulkona paukkui ja salamoi.  Kiinnostuneena seurasin kyseisen illan aikana, että tapahtuuko tämä joka kerta kun ovi avataan. Onko ovessamme jokin taikavoima joka saa taivaan räjähtämään?

Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Alphonsen rikoskierre on saanut jatkoa. Se on laajentanut varastamisensa nyt jo naapuriin asti. Seuraavaksi se varmaan ylittää jo vanhoja maakuntarajoja.

Tapauskohtainen esittely: istuimme takapihan terassilla ja koira notkui avonaisen oven edessä, sisäpuolella, koska se ei ollut saanut lupaa tulla ulos. Se pysyykin hyvin sisällä, vaikka ovi olisi auki, ellei takapihalla liiku jotakin erityisen kiinnostavaa ja innostavaa, kuten esim. seinänaapurien koira, joka on Alfien hyvä kaveri. Noh, koirahan tuli ulos ja heti meitä tervehtimään, joka taas puolestaan johti siihen, ettei Alfietakaan mikään enää pidätellyt sisällä. Se kirmasi ulos ja riekkumaan kaverinsa kanssa.

Kaikki meni hyvin siihen asti (Alfie oli siis vapaana) kunnes mäyräkoira huomasi, että naapureidenkin takaovi oli auki ja siltä kesti noin sadasosasekunnin puntaroida juostako ovesta sisälle pikavisiitille ilman lupaa vai jäädäkö pihaan telmimään. Sisällehän se juoksi ja naapureiden mukaan suoraan koirakaverin ruokakupille varkaisiin. Ei se ollut ehtinyt ottaa kuin muutaman nappulan kun sitä kiellettiin, mutta olipa sitten vielä ohimennessään yrittänyt napata myös mukaansa kaverin luun.

Varas sai rangaistuksensa: maha oli illalla löysällä, koska barffaavan, herkkävatsaisen ruokavalioon eivät enää nappulat sovi. Seuraavana aamuna annetut poron rustoluut kuitenkin korjasivat tilanteen. Mutta millä korjata vinksahtanut asenne toisten eväitä kohtaan?

ps. lauantaina meillä oli vieraita ja pikkusuolaiset purtavat oli aseteltu olohuoneen matalahkolla sohvapöydällä. Koiraa pidettiin silmällä, mutta siitä huolimatta tavattiin yhden kerran huuliaan nuoleskeleva koira norkoilemassa sohvankulmalla. Kukaan ei ollut nähnyt mitä oli tapahtunut eikä syyllisen suusta löytynyt mitään epäilyttävää. Purtavissa ei ollut kuolaa tai koirankarvoja, mutta huulten nuoleskeluun on täytynyt olla jokin painava syy. Epäilen, että cashewpähkinöitä on ehkä saatettu käydä maistelemassa.
 
Häikäilemätön roisto viattomalla naamalla varustettuna.

 

11 kommenttia:

  1. Asiahan on niin, että se mikä on tarjolla, kiinnostaa vain vähän. Se mikä on kiellettyä, kiinnostaa paljon. Se mikä on lukittu komeroon, ja ilmestyy harvoin esille, on vastustamatonta.
    Eli; mäyräkoira ei ole roisto eikä varas, sen "heikko mieli" vaatii ihmisiä joskus ylivoimaisiin ongelmanratkaisuihin ja asioiden organisointiin :)

    Täällä yksi ihminen, joka on heikkona näihin mäyräkoiran kuviin! Piti oikein tarkistaa peiton alta nukkuvalta, kyllä tuo Alfien oranssin ruosteen ruskea on samaa sävyä :)

    VastaaPoista
  2. Vai hilppasit naapuriin napuroita syömään. Aikamoinen tempaus. Ei muakaan kyllä mikään pidättelis häippäsemästä, paitti meidän pihan ympärillä olevat aidat. Mut kiemurtelin mä jo kerran portin alta, joten...

    Ai sä uskot/kuuntelet komentoja? Mä en vielä. Joskus kyllä, useimmin en. Me ollaan menossa pentukoulutukseen. Voi olla mielnkiintosta. Äipälle.

    VastaaPoista
  3. Mäyräkoira tekee ihan mitä tahansa ruoan eteen. Ja löytää syötävää ihan mistä tahansa. Mikään ei pidättele. Olli on pari kertaa onnistunut roskisdyykkaamaan, kunnes turvajärjestelmät laitettiin uudelle vuosikymmenelle.

    VastaaPoista
  4. Onpa jännän värinen mäyris! Onko tuo ihan sallittu väritys mäyräkoirilla vai jokin hauska vahinkoputkahdus?

    VastaaPoista
  5. Hahhahhahhah! Hyvä Alphonse! Pidä puoles ruoanjakelussa, nopeat syö hitaat!

    Joo tiedän, ei saa nauraa. Mutta onhan toi yritteliäisyys ihailtavaa! ;D

    Ja naama on kyllä hyvin viattoman näköinen ja suloisen! ♥

    VastaaPoista
  6. Mai: Juurikin näin!:D Tässä on kyllä tullut huomattua tuo mäyräkoiran logiikka ja miten sen kanssa edetään;) Ja nyt kun on päässyt naapuriin livahtamaan on varmasti tästä eteenpäin aina menossa sinne; siellähän on buffetpöytäkin valmiina kun kaverikoira osaa säännöstellä ruokansa ja sitä voi pitää kupissa pitkin päivää. Toisin kuin eräällä;)

    Tan-merkithän Alfiella ovat täsmälleen samaa väriä kuin oravan kesäturkki, veikeää =)



    Myrsky: aita oliskin hyvä, mutta meidän pihalle ei sitä oikein voi laittaa. Täytyy siis laittaa koira taas kiinni, harmillista:/ Vai että pentukouluun? Muista sitten raportoida miten äippä pärjäsi ;)


    Olli: aivan, mäyräkoira ei ole kovinkaan ulottuvaa sortimenttia, noin korkeutensa puolesta, mutta se, minkä häviää pitkäjalkaisille lajitovereille saattaa voittaa sinnikkyydessä ja oveluudessa. Nähty on ;)


    leila: Alfien väritys on täysin sallittu ja nimeltään musta laikullinen :) Emänsä on musta laikullinen ja isänsä musta punaisin merkein. Osa pentueesta on mustia punaisin merkein ja osa näitä musta laikullisia. Merle-geenihän tuon värin tekee.


    annamari: heh, kyllä oli taas ihmettelemistä pojan sukkelissa liikkeissä:D Vaikka huono hommahan tuo on, että ryöstöretket laajentuvat naapureiden keittiöön asti. Onneksi on mukavat ja huumorintajuiset naapurit jotka tunnetaan hyvin ja jotka ovat kyllä koirien metkuihin tottuneita ;)

    VastaaPoista
  7. Voi Alfie.Meinaatko ettet mukamas saa kotona tarpeeksi ruokaa? Ihan pitää naapuriin asti mennä kyläilemään. Täytyy sanoa, että onneksi meillä on naapuriin reilut 600 metriä eikä Ossi menisi sinne päinkään (ehkä?) jos sattuisi pääsemään irti. Jos menisikin niin siellä olisi vastassa sen suuresti inhoamat pienet uros käppänäsnautserit.Siinä voisi tulla vähän ruokakupeista jo riitaakin. Terveisin M-L ja Ossi

    VastaaPoista
  8. Ok, kiva tietää, kun en ole muihin kuin niihin perusväreihin mäykyillä törmännyt. Kaunis tuo Alfien väri kyllä on. :)

    VastaaPoista
  9. Heh kyllä on taas todistettu kuinka opportunisti mäyryläinen on :D Meilläkin on tavattu eräs neiti seisomassa etujalat sohvapöydällä ja nuolemassa murusia tyhjältä lautaselta. Yritä siinä sitten komentaa kun äänestä varmasti paistaa nauru, niin ahneelta koira näytti.

    VastaaPoista
  10. Vierailulla täällä superkauniin koiran omassa blogissa! Tulenpa toistekin...

    VastaaPoista
  11. Marja-Leena: Alfie on ollut pienoisella lihotuskuurilla, mutta vissiin meinasi etteivät einekset olleet siltikään riittäviä ;) Jep, ehkä parempi ettei Ossi tapaa käppänöitä ilman valvontaa ;)


    Leila: juu, eipä näitä laikukkaita versioita niin kauheasti olekaan liikkeellä; ennen Alfieta en ollut nähnyt koskaan livenä yhtään =)

    Sunan: sama vika rahikaisella; aika vaikeaa siinä on naama peruslukemilla komentaa kun naurattaa niin että meinaa vesi valua silmistä :D

    Hoopee: Alphonse kiittää kehuista! :) Ja kovasti vaan tervetuloa toistekin! :)

    VastaaPoista