Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:
Hyvä Aslan,
olemme eläneet nyt yhdessä muutaman kuukauden ajan ja mieleeni on noussut eräitä epäkohtia joista olisin kiinnostunut keskustelemaan kanssasi. Jos voisit hetkiseksi herkistyä kuuntelemaan ja lakata vaikka jahtaamasta häntääni, niin viestini voisi mennä paremmin perille.
Ensinnäkin, nukkuminen. Tämähän ei sinällään ole ongelma. Sinä nukut yösi hyvin ja sen suhteen minulla ei ole mitään valittamista. Sen sijaan päiväunista haluan sanoa seuraavaa: kun minä nukun, en halua, että työnnät itsesi aivan kiinni minuun ja alat nuolla naamaani. Keskeytät uneni. En arvosta sitä. Kun taas sinä nukut, makaat monesti selälläsi ja kuorsaat niin kovaa, että eilenkin naisihmiseni luuli, että jääkaappi on alkanut reistailla kun epämääräisesti rohisi jossakin. Se olit sinä sohvan käsinojalla. Ja jos et sitä jo tiennyt, niin sinä myös hihkut, haukut, juokset ja heilutat häntääsi unissasi. Häiritsevästi. Sehän on sinällään mukavaa, että sinulla on kivaa myös unissasi, mutta voisiko sitä kivaa olla vähän maltillisemmin.
Lenkeillä kun haluan haistella jotakin mielenkiintoista löytöä maassa ja olen keskittyneenä puuhaani, en erityisemmin pidä siitä, että sinä otat vauhtia ja hyppäät niskaani. Minä en lenkeilläni halua painia, minä haluan edetä ja tutkia paikkoja. Sinä haluat tutkia minun sietokykyäni. Tässä on räikeä reklamaation paikka.
Muutenhan me tulemme oikein hyvin toimeen keskenämme. Sinä olet tärkeä minulle. Minä suojelen sinua kun sinä haluat härnätä isoja koiria. Minä vahdin selustaasi kun käyt tutkimusretkilläsi. Minä käyn tulkitsemassa vaaran asteen jos kuulen sinun haukkuvan. Puolustan sinua ja seison edessäsi kun kohtaat pelottavia asioita, kuten tuulessa lentäviä muovipusseja ja lumiauroja. Minä tervehdin sinua ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla.
Ystävällisin terveisin,
Alphonse, enosi
Otteita ihmisen päiväkirjasta:
Beavis ja Butthead, Batman ja Robin, Tarzan ja Cheetah, Lassi ja Leevi, Alphonse ja Aslan.
 |
| Torahammastelua. |
 |
| Prinssinakin naskalit ovat terävät. |
Pojilla on villit meneillään. Ollapa mukana.
VastaaPoistaSä Maria kysyit mun näyttelymenestystäni. Klikkaa mun nimee niin pääset lukeen. Mulla oli miellyttävä häntä...
Arvaas mitä, Myrsky, pojilla on villit meneillään koko ajan :) Juu, mä tulen lukemaan heti :)
VastaaPoistaSit en yhtään muista millon lähit (olit liian kauan) lomille, niin pukkaan sulle varoks tän mun musabiisin. Ookko tän nähnyt? On aika suosittu...
VastaaPoistaPojatkin vois vähän hipata tän tahissa, vaikka näyttää niillä muutekin olla menorikasta toi meininki.
Vaikka olenkin aika paljon koiria ehtinyt elämässäni nähdä, niin aivan uutta on tuo sinun poikiesi väri. En tiennyt edes sellaista olevan. Onko se joku uusi "muotiväri" vai ainakin harvinainen? Muistaakseni colliella on tuo sama väritys, vai onko? Kauniita poikia ovat kyllä.
VastaaPoistaKylläpäs sinä, Alfie, osaat antaa kauniisti negatiivistakin palautetta ja kuitenkin samalla kehut ja puolustat pikkuveikkaa. Hyvä sinä!
VastaaPoistaTää oli (taas) NIIIN hauska! :D Ihanaa, että te ootte bäk!
VastaaPoistaRapsutuksia kaksikolle! <3<3
Voihan liikkis, mitä Alfons on kirjottanu Aslanille ;))
VastaaPoistaNiin tuttu asento, toinen selällään, toinen muka niskan päällä, mutta hampaat heiluu molemmilla ;)
Myrskis, en voi olla nyt lainaamatta Alfonsin blogitilaa, kun mua melkein surettaa huomata, että sulla on usein kaverin kaipuu... Kun vaan asuttais hiukan lähempänä, ei olis tylsää. Voisit tulla meille yökylään aina, kun mamma ei keksi puuhaa ;)
(Toki Alf ja Aslan olis veikeitä leikkikavereita myös, mutta noilla prinsseillä ei tunnu olevan aika pitkää...)
Myrsky: mainio video! :D Niin suloinen tuo Myrsky ja nuo ilmeet! :) Niillä taitaa Inkun kanssa keskenään kanssa tuota vauhtia piisata :)
VastaaPoistaHooPee:heh, no muotiväristä en tiedä, merlegeenin aiheuttavan (dominoiva geeni) laikullisuuden sanotaan olevan vanhimpia alkuperäisiä mäyräkoiran värejä. Jakaa mielipiteitä, jotkut tykkäävät, jotkut eivät. Me, tietenkin, pidetään sitä kauneimpana värityksenä :)
Merlet eivät ole sen terveempiä tai sairaampia kuin muunkaan väriset, ainoastaan eri värisiä. Tästä on joskus mäyräkoirapiireissä vääntöä kun jotkut luulevat, että merlegeeni aiheuttaa terveydelle vaaraa. Merle X merle-risteytykset kyllä sitten saattavatkin altistaa kuulo- tai silmäongelmille, mutta yksikään vastuulline kasvattaja ei kahta merleä keskenään risteytäkään. Alfie isä on musta punaisin merkein ja emä mustalaikullinen. Aslanin isä on punainen mustin peitinkarvoin ja emä mustalaikullinen. Pentueissa merlen osuus oli n. 50 %.
Merlen historiasta ja värigenetiikasta yleensä on kirjoittanut loistavan artikkelin Hiucan kennellin Jenny Hiukka. Kannattaa vilkaista, jos asia kiinnostaa enemmänkin :) http://www.hsd-capital.com/jenny/artikkelit.html
Ellieli: juu-u, Alfie tykkää selvästi kovasti Aslanista, pienemmästä on aina huoli, jos seikkailee yksin jossakin, mutta sitten on päiviä, että selvästi näkee kuinka isommalla hihat palavat kun pentu ei jätä rauhaan ;)
annamari: Kiva, että tykkäsit! :) Meistä on ollut oikein mukavaa palata taas postausten kanssa, kuvia on vain harmillisen vähän tullut otettua tai sitten ne ovat lähinnä sitä samaa, että pojat nukkuvat, kun se on ainut hetki kun ovat paikallaan ja saa rauhassa kuvata uinuvia veijareita ;) Paljon rapsuja takaisin <3
Mai: Alfie halusi näin virallisesti julkaista avoimen kirjeen pienemmälle ;) Asento on varmasti tuttu, kyllä vaan, ja osat vaihtuvat vikkelään. Kuvista ei aina heti ensikatsomalta tiedä, että kumpi on päällimmäisenä, mutta Aslanin siimahäntä paljastaa ;) Ei ole ihan vielä viirihäntä kasvanut pojalle. Aslan on jo nyt myös paljon tummempi kuin Alfie, jolla laikut erottuvat vielä tosi hyvin.
jos te kaikki asuisitte lähempänä, niin voitaisiin keittää kokoon sellainen nakkisoppa, että oksat pois ;)