torstai 23. kesäkuuta 2011

Sadesään plussat ja miinukset


Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Plussat:

  • ulkona märästä maasta nousee vastustamattomia tuoksuja
  • rankkasateella ulkoilevien hyttysten ja mäkäräisten määrä vähenee olemattomaksi
  • sadesäällä pääsee niille kaikista mukavimmille lenkkireiteille, paitsi rankkasateella (kts. allaolevat miinukset)


Miinukset:

  • sadesäällä ihminen ei salli venkoilua, jonka hän muuten saattaisi katsoa sormiensa läpi
  • rankkasateella lenkit ovat valitettavan lyhyitä ja ihminen tavallista hitaampi painavissa saappaissaan. Lyhyt ja hidas lenkki ei kuulune sopimukseeni
  • sateen jälkeen hyttyskanta lähentelee huippulukemia
  • sadesäällä kohtaa harvemmin koiratuttuja
  • rapaisuus ja märkä turkki-yhdistelmä vie yleensä suoraan toisen, keinotekoisen, vesisateen alle: suihkuun. En myöskään aivan täysin ymmärrä tätä tarvetta viedä minua kasteltavaksi, kun juuri olen tullut sateesta



Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Plussat:

  • mitkä plussat?

Miinukset:

  • koira on kulmakarvoihinsa asti ravassa neljästi päivässä
  • vaakasuora sade on eräs Luontoäidin vähemmän mukavista keksinnöistä. Aurinkolasit sadesäällä saattaisivat aiheuttaa kummastusta (saati uimalasit), mutta ovat vakavassa harkinnassa sillä sadevesi silmän ja piilolinssin välissä ei ole miellyttävää.
  • asuinalueemme on suhteellisen nuori ja vielä keskeneräinen. Keskeneräisiä ovat myös istutukset ja yleistä hämmästelyä aiheuttavat koivuriu'ut (sellaiset venytetyt vaivaiskoivut, ohuet ja pitkät) joita on istutettu ristiin rastiin viherkaistoille. Nämä pitkät tikut, jotka näyttelevät vähemmän vakuuttavasti koivuja, kaatuvat jokaikinen kesä voimakkaiden kesäsateiden/tuulten aikana koska niillä on pitkät ja ohuet rungot, jotka toimivat oivallisesti vipuvarsina; taipuvat maahan asti ja nousevat juurista ylös sillä seurauksella, että ne kaatuvat pyörä- ja ajoteille. Koivut on vaihdettu jo vähintään kolme kertaa. Jos ne eivät kuole talven aikana, kesäsateessa/myrskyssä ne menetetään viimeistään. Paitsi että osa niistä oli kuollut jo viime talvena ja n. puolet niistä on vaihdettu kevään aikana. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, loput kaatuvat kun ensimmäinen myrsky iskee
  • netin sadetutkat: sinällään hyvä idea, mutta kun sekä Foreca että Ilmatieteenlaitos antavat usein päinvastaisia tuloksia on käytettävä jotakin soveltavaa mediaania ja silti mennään metsään
  • päätäni on turha yrittää kääntää päätäni "luonto tarvitsee vettä"-faktalla. Meillä on suurimman osan vuotta maa täynnä valkoista, kylmää ja märkää möhnää, joten kesällä luonto saisi puolestani olla yhtä kuiva kuin – yleismaailmallisesti tunnettua mittaa käyttäen – kamelin kitalaki. Jokin suhteellisuus maan märkyydessäkin pitäisi olla (sitä paitsi, kun tuota vettä tuuttaa päiväkausia läpeensä on nurmikolla kohta enemmän sieniä kuin ruohoa.)

Tänä aamuna heräsin auringonpaisteeseen. Taivaiset hanat olivat sulkeutuneet, ainakin hetkellisesti. Olen valmis unohtamaan erimielisyyteni Luontoäidin kanssa.  

Kenen muun mielestä mäyräkoiran viivan mallinen suu on jokseenkin liikuttava ja hellyttävä?
 


7 kommenttia:

  1. Suu viivana, leuanalusta poimuilla, huulet löpsöttäen se on kuin tehty käpälöitäväksi kuonoksi :) Koira on joskus eri mieltä.
    Alfiella on huulen ulkoreunassa hauska uloskiertynyt kohta :)

    VastaaPoista
  2. Mai: Aivan :) Alfiella on tosiaan tuo uloskiertynyt kohta, joka saa sen näyttämään siltä kuin se hymyilisi, sisäpuolen tiivisteet näkyvissä :) Se on varmasti ahneena poikana liponut kielellään suutaan niin paljon, että suupielet ovat kääntyneet nurkistaan ulospäin:D

    VastaaPoista
  3. Nukkuva mäyräkoira on maailman suloisin otus:) Vähän niinkuin nukkuva lapsi.... Hyvät juhannukset -siitäkin huolimatta, että vettä taitaa roiskaista. Terveisin M-L ja Ossi

    VastaaPoista
  4. Mulkii on tommoset vekit suupielis ku Alfiella. Oonks määkin jo sitten iso poika? Vesisade on inokkilistani kärkisijoilla. Vielä en tiedä onko ihan ekana, kun tätä elämänkokemusta on vasta 3 kk. Kivat kelit sulle, Alfie!

    VastaaPoista
  5. No on todellakin sekä liikuttava että hellyyttävä! Ja ihan erilainen kuin westeillä, hih!

    Meillä ei onneksi tänään enää myrskyä eikä sada! Minä, Rosa ja Peppi INHOTAAN sadetta! Rillalle sää on yhdentekevää, kunhan pääsee ulos, lenkille ja mukaan! ;D

    Muikeaa, makoisaa ja myrskytöntä juhannusta teidän jengille!

    VastaaPoista
  6. Heips! Nettini toimii jälleen ja pääsen jopa kommentoimaan. Kuvatekstiin vastaus on KYLLÄ, erittäin hellyyttävä, pusuja Alfielle.
    Itse tekstiin: sadesäällä on tosiaan ikävä lenkkeillä, Elli ei mielellään silloin lenkille lähde ja sen joutuu kantamaan portailta maahan, missä se sitten hölmistyneenä katselee että onks ihan pakko?

    VastaaPoista
  7. Marja-Leena: mäyräkoira on tosiaan suloinen nukkuvanakin otuksena :) Juhannuksena säästyttiin pahemmalta sateelta, ihme kyllä, mutta ihan mukavaa oli, että saatiin grillattuakin niin ettei tarvinnut sadepisaroita yrittää väistellä :)


    Myrsky: juu, vekit on ehdottomasti ison pojan merkki!:D
    Vesisade on matalan maavaran omaaville koirille kyllä varmasti aika pitkälti inhokki. Ikävästi rapa roiskuu kainaloihin. Nyt paistaa kuitenkin aurinko ja päästiin pitkälle lenkille, olipa taas mukavaa :)


    Annamari: toivottavasti oli hyvä Jussi :) En ole vielä ehtinyt lukaista muita blogejaan...täytyy tehdä kierros ja lukea kaikkien kuulumiset :)


    Ellieli: Alfie ottaa pusut mielihyvin vastaan :) Portailta meilläkin napataan poika kainaloon (tai itse asiassa jo tuulikaapista) ja kunhan pihasta päästään pois, niin sitten taas lenkkeily maistuu...se on aina tuo alku vähän hankalaa kun Alfie näkee, että vettä tulee kaatamalla taivaalta.

    VastaaPoista