Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:
Aslan osaa olla häikäilemätön halutessaan. Ja se osaa haluta sitä tosi usein. Koska se on vielä aika nuori, olen sietänyt siltä suhteellisen paljon, suhtautunut siihen kärsivällisyydellä joka on hämmästyttänyt ihmisiäkin. Olen puuttunut Aslanin touhuihin siinä vaiheessa kun se on napannut ihmistä kädestä tai lahkeesta (nyt tapa on hävinnyt lähes kokonaan) tai kun se on tehnyt jotakin sellaista joka on ehdottomasti kiellettyä. Mutta olen ottanut osumaa sen terävistä hampaista, antanut sen roikkua niskavilloissani, näykkiä hännästä ja olla pahimmillaan hyvinkin kiusallinen perskärpänen. Nyt kuitenkin odotan ja oletan siltä jo jonkin verran käytöstapoja, mutta koska se ei näemmä kykene vastaamaan sille asetettuun haasteeseen toivomallani tavalla, minun täytyy jämäköittää kurinpitoani. En myöskään pidä siitä kun Aslan yrittää komentaa ihmisiä haukkumalla, olen ohjeistavasti ottanut sitä niskasta kiinni näissä tilanteissa kun se ei ole suostunut hyväksymään sitä, etteivät ihmiset toimi silloin kun se sitä vaatii.
Eilen se oli aika hiljaista poikaa sen jälkeen kun olin suuttunut sille. Se loukkaantuikin, meni pedilleen ja käänsi minulle selkänsä. Aikaisemmin illalla se oli myös verisesti loukkaantunut ihmiselle joka oli saanut sen kiinni suolestamasta lattiatyynyä ja tarjoamasta täytettä minullekin (en syönyt sitä, pallottelin ainoastaan tassujeni välissä ja lopetin heti kun näin ihmisen lähestyvän. Aslanilla sen sijaan oli poskessa täytettä jemmassa ja se näytti ihan hamsterilta kun se oli tunkenut suunsa sitä vanua täyteen). Ihminen komensi Aslania tiukasti ja Aslan haavoittui henkisesti siitä niin vakavasti, että se painui välittömästi nukkumaan. Eikä puhunut kenellekään mitään pitkään aikaan. Ah, se on niin dramaattinen!
Otteita ihmisen päiväkirjasta:
Eilen kärähtivät Alphonsella käämit Aslanin kanssa ensimmäisen kerran. Pienempi häselsi vetoleikissä, varasteli Alphonselta köyttä, nappasi niskasta, murisi, tuli väliin joka kerran kun Alphonse vasta asetteli leukojaan vetoköyden ympärille eikä isompi saanut keskittyä rauhassa. Pitkään se on jaksanutkin sitä meininkiä katsella, selvästi on odotellut kaikessa rauhassa, että mihin suuntaan touhu on menossa. Villimpään suuntaanhan se on ollut menossa: pienempi pasteeraa jalat harallaan ja jäykkinä, häntä niin pystyssä kuin mahdollista ja pyrkii pomottamaan vanhempaa.
Poikien väliin ei ole ihminen mennyt puhaltamaan peliä poikki kuin vasta siinä vaiheessa kun päätön ralli ja kouhkaaminen ei ota loppuakseen, varsinaiset pienet välienselvittelyt ovat pojat saaneet keskenään hoitaa, koska Alphonse on sen verran lempeä luonteeltaan ettei ole tarvinnut pelätä sen koskaan menevän liian pitkälle. Eikä se mennyt eilenkään, mutta syvä kurkkumurina oli jo niin vakuuttavaa että pienempi alistui välittömästi, työnsipä vielä päänsäkin sohvalle alle ja oli aivan hiljaa.
Jossakin kohtaa tulee pitkämielisenkin mäyräkoiran raja vastaan ja se tuli nyt tässä.
 |
| Hermojani on koeteltu ja ne on hyviksi ja kestäviksi havaittu. Aslan on nyt joutunut kuitenkin erityistarkkailuuni ja oletan, että se ottaa opikseen. |
Hyvä Alphonse, älä anna sen pikkuveijarin venytellä sun hermoja liian tiukalle. Pikkuista murinaa, että veijari rauhoittuu. Pysytte sitten tulevaisuudessakin kavereina. Meille ei sitten enää tule toista koiraa, näin on emäntä päättänyt. Olen sen verran rauhallinen ja ihmisen kyljessä köllöttävä, että voisin kuulemma stressaantua riehakkaasta kaverista. Ja olisihan meillä tuota ikäeroakin aika paljon. Emäntä on tästä asiasta ihan surutyötä tehnyt, mutta näin on ihan hyvä. Saan paljon rakkautta ja herkkupaloja ei tarvitse jakaa. Mutta teistä tulee vielä hyvä parivaljakko, kunhan se Aslan vaan oppii tavoille.
VastaaPoistaMeilläkin isompi on toiminut välillä pienemmälle poliisina. Pinjalla on myös pinna kasvanut ja aikamoista häiriköintiä se jo kestääkin. Noin ilmeikästä mäyräkoiraluonnetta ei kuitenkaan ole vielä löytynyt, että mököttämään olisi ruvetut :D
VastaaPoistaVoi, ihanat mäykkypojat on teillä :D En ole kauan lukenut teidän plokia, mutta hyväksi on todettu ;)
VastaaPoistaKuulostaa niin tutulta :) Jasu on meillä saanut pompotella isompia koiruuksia kuten on tahtonut. Jimi yrittää pitää penskan aisoissa, mutta Jone on ottanut Jasun suojatikseen. Siispä Jimi vanhimpana joutuu lenkillä sietämään yllättävän paljon niskaan hyppimistä sekä hihnassa roikkumista. Eikä ihmisen sanomiset paljon paina. Oppi pitäisi tulla suoraan aikuiselta koiralta. Huoh... pentu saa paljon anteeksi, mutta pitäisi löytää kultainen keskitie. Muutenhan tuo heittäytyy villiksi niin tahtoessaan.
VastaaPoistaSuloisia on kyllä nuo teidän pojat! Kerrassaan ihanoita, rapsuja!
Olli: Se on varmasti oikea ratkaisu, että olet Olli on ainut koira, jos ihmisillä on vähääkään epäilystä siitä, olisiko ratkaisu oikea toinenkin koira. Mutta arvaan kyllä, että surutyötä on tehty...Kyllä mekin mietittiin tätä pennun ottamista just siltä kantilta, että koska Alfie on niin sujuva koira, niin heilahtaako tasapaino aivan äärilaitaan kun pentu tulee taloon, mutta sitten toisaalta kun tiedetiin miten sosiaalinen Alphonse on, niin se helpotti päätöstä :) Lisäksi kun kasvattaja oli sama, niin sekin tietenkin ratkaisi paljon :) Nyt olis suoralta kädeltä hankala kuvitella tähän kolmatta, kun tuo kaksikko on niin kiinnikasvanut jo nyt, mutta eihän sitä koskaan tiedä... ;)
VastaaPoistaAlphonse on pehmeämpi kuin Aslan ja toimii kärsivällisempänä vanhempana koirana just senkin takia hyvin tuossa oppi-isän roolissaan, jos olisi itse kovin rauhaton ja liian nopea reagoimaan erilaisiin ärsykkeisiin, niin sehän tartuttaisi pentuun sen heti. Aslan oppii kyllä hyvin rauhallisuutta ja pitkämielisyyttä Alphonselta ja Alfie taas puolestaan on selvästi oppinut mutkattomampaa lähestystymistapaa tuntemattomiin ihmisiin. Alfiehan on aina ollut suhteellisen varautunut vieraita kohtaan, mutta koska näkee miten iloisesti Aslan tervehtii kaikki, niin on omaksunut tätä tapaa pienemmältä :)
Sunan: Alphonse on aina ollut aika dramaattinen, mutta Aslan on vielä dramaattisempi! :D Onhan se kyllä koomista kun ottaa välillä niin helposti nokkiinsa ja yhtenä päivänä oli niin loukkaantunut kun jouduin komentamaan sitä tosi tiukasti, että ei mennyt edes tervehtimään miesväkeä kun tulivat kotiin! :D Makasi sohvalla ja mulkoili kulmiensa alta :D Saivat sitten muut olla sijaiskärsijöinä kun minä olin sitä käskyttänyt :) Mäyräkoirat ja niiden ajatusmaailma... ;)
KenguRuu:Tervetuloa mukaan ja tosi kivaa kun olet viihtynyt! :) Ovathan nuo sellaisia epeleitä, että oksat pois :D
Sheriffit: pienimmän osa ei ole mitenkään ankea, päinvastoin! :D Kuopus näyttää ottavan tuntemissani koiraperheissä kaikenlaisia erityisiä etuoikeuksia vanhemmilta koirilta ;) Juu ja ihmisten sanomiset menee kyllä niin sujuvasti läppäkorvien ohi, aivan kuin vain tuuli huulia liikutaisi ;) Meillä kun kävivät lyhkärinartut opettamassa käyttäytymistapoja Aslanille, niin vanhemman nartun ei tarvinnut kuin kerran vähän ärähtää ja pienempi oli lattialla kyljellään :) Täytyisi varmaan ottaa jokin koiramaailman justiina tänne, kaulin kainalossa, pitämään jöötä, niin pienempikin uskoisi! :D
Eilen just kattelin, että myöhään illalla alkoi pienemmällä mennä touhu kyllä niin överiksi kun oli nukkunut tosi hyvin ja vireystaso alkoi nousta iltaa kohti ja nappaili hampaillaan Alfieta kasseista kiinni...mietin siinä itsekseni, että jos ei kohta lopeta, niin tulee ruumiita. Aika kauan Alfie jaksoikin katsella sitä menoa, sitten läpäisi kissamaisesti Aslania etutassulla päin näköä ja nappasi niskasta kiinni. Oli perhekalleudet vaarassa, piti toimia :D
Pojat alatte olla niin saman kokosia ja näkösiä etten taho teitä erottaa, että kumpi on kumpi. Mut vissiin jos kattelis elävääkuvaa, niin Aslan olis se vikkelämpi... Ootte kyl kiva parivaljakkao. Tykkään.
VastaaPoistaMyrsky: kyllä vaan, niin ovat samankokoisia, että välillä pitää itekin tarkistaa, että kumpi on kyseessä. Yleispätevästi: se joka riehuu vähän väliä, ei ole Alphonse ;) Alphonse on nopeampi, juu, mutta Aslan on vikkelämpi...juoksukilpailuissa Aslan hyytyy ennen kuin Alfie on kunnolla edes päässyt vauhtiin, mutta kirpumpi on sitten taas vikkelämpi kintuistaan painitilanteissa...ja pahanteossa. Onneksi Alfiessa on riittävästi kantelupukin vikaa, että Aslan jää rysän päältä monesti kiinni ;)
VastaaPoistaps. Mekin tykätään susta :)