torstai 2. kesäkuuta 2011

Silppurit


Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Tule tänne, sorsa. Tule leikkimään. Lupaan, etten syö sinua. (Ainakaan ihan heti). Tule vaan tänne, tule, tule...


Jaa, ei sitten väkisin eikä vääntämällä. Typerä lintu.



Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Mies on ostanut meille silppurin. Me olemme myös onnistuneesti kasvattaneet ihan itse sellaisen, ruokavetoisen mallin. Se oli kalliimpi vastahankittuna kuin tämä kaupasta haettu ja sähkökäyttöinen, mutta tehossa emme ole nähneet sen kummempaa eroa. Tosin sähkökäyttöiseen malliin valikoimme itse tarkasti silputtavan materiaalin, ruokavetoinen sen sijaan ottaa lehtikorista omatoimisella valkkausmenetelmällään itse haluamansa silputtavan materiaalin. Se osaa myös päättää milloin emme tarvitse esim. roskaruokaa eli pizzerian kuponkeja, koska saattaa riipiä kupongit suikaleiksi. Päivän lehden lukemisajakohdasta se myös osaa päättää meidän puolestamme, koska joskus on käynyt niin, että jos et ole ehtinyt lukea lehteä aikaisin aamulla, ei se myöhemmin enää välttämättä ole luettavassa kunnossa. You snooze, you lose.

Ja silti, kieltäydyn enää nostelemasta lehtiä korkeuksiin omatoimisilppurin ulottuvilta, muuten saan tehdä sitä lopun ikääni. Kuukausien ajan silppuamisvaisto onkin ollut uinuvaa lajia, mutta ilmeisesti se oli vain kerännyt voimiaan, tullakseen takaisin vahvana ja väkevänä.

 


3 kommenttia:

  1. Meiltäkin löytyy silppuri, joka onneksi on nyt hieman lyhentänyt työpäiviään, mutta toisinaan vieläkin, ihan vain ärsyyttääkseen, hakee lehtiä tuhottavaksi. Meilläkin itsepäisesti säilytetään mainoksia sun muita koiran ulottuvilla. Tämä on nyt tahtojen taisto :D Sitä paitsi ei hän kielletty, joka tavallaan on sallittua, ole yhtään niin hauskaa ;)

    VastaaPoista
  2. Se on hassua miten nämä eri yksilöt käyttävät energiaansa esimerkiksi juuri silppuamiseen. Ossi ei ole lainkaan eikä koskaan viehättynyt sanomalehdistä. Sitävastoin se silppusi, kuten jo aikaisemmin kerroin, kaksi fleecepeittoa sekä kolme kappaletta näitä pehmustettuja koirien sänkyjä ennenkuin totesimme, että ne eivät ole siis Ossia varten.

    Toivottavasti Alfiella on vaan joku hetkittäinen "vaihe". Sanomalehtisilppua voi olla tylsä siivoilla. Eipä se Alfie kuitenkaan korjaa omia jälkiään. Korkeintaan tekee vielä pienempää silpuketta. Hyvät viikonloput M-L ja Ossi

    VastaaPoista
  3. Sunan: kielletty hedelmähän on tunnetusti se maukkain hedelmä ;) Jotkin mainoslehdet ovat selvästi kivempia repiä kuin toiset. Tässä päivänä eräänä yllätin koiran rapistelemasta lehtiä ja sanoin tiukasti "Alfie!". Koira piilotti pienen mainoslipareen nopeasti alleen ja laski tassunsa ja kuononsa sen päälle ja oli niin muinakoirina, niin muinakoirina, ettei tosikaan! :D Koira sai torut, mutta mua huvitti niin suuresti koko kömpelö piilotusyritys, etten ollut varmasti kauhean vakuuttava :)


    Marja-Leena: Alfie, silloin pienempänä, suolesti yhden petinsä, mutta siihen se jäi. Uudempi peti on saanut olla rauhassa, mikä on tosi kiva :) Lelut kyllä suolestaa, jos niissä on suolestettavaa...kaiken muun siis paitsi rakkaan unilelunsa, Verokarhun, jota ilman ei edes suostu rauhoittumaan yöllä pedilleen.

    VastaaPoista