Mukava elämäni

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Koska olen hieman tyrmistynyt siitä, että Aslan varastaa nykyään niin paljon palstatilaa päiväkirjasta, jonka alun perin piti kertoman ainoastaan minun elämästäni, olen päättänyt ottaa vahingon takaisin ja sorvata postauksen koskien vain itseäni. 

Minulle kuuluu hyvää. Olen ulkoillut paljon, syönyt hyvin ja kasvattanut massaa ympärilleni lihaksista. Kaksi vuotta täytettyäni olen selvästi rauhoittunut, muuttunut aikuisemmaksi ja hetkittäisiä kuulon alenemisia lukuun ottamatta, tottelen ihmisiäni oikein mallikkaasti, mäyräkoiraksi. 

Olen opettanut Aslanille temppuja jotka itse olen havainnut hyviksi ja näin päässyt jatkamaan ja jakamaan perintöäni. Aslan ei ole mm. tiennyt sitä, että mainoslehdet ovat riittävän ohutta revittävää ja niistä saa nopeasti ihanan sotkun aikaiseksi. Ei kannata välttämättä keskittyä aikakausilehtiin, koska jos täytyy saada mahdollisimman nopeasti, tietyn aikarajan puitteissa, paljon silppua, ovat esimerkiksi Lidl:in mainosläpyskät pikatyöstettäväksi sopivaa materiaalia. On hyvä, että Aslanilla on joku, joka kertoo miten asiat kannattaa hoitaa maksimituloksen saavuttamiseksi. 

En ole enää pitkään aikaan aiheuttanut varsinaista päänvaivaa ihmisilleni, olen siirtänyt tämänkin vastuun eteenpäin, suhteellisin hyvin tuloksin. Näin ollen saan tarvittaessa täysin yllätettyä ihmiset joillakin tempuillani, koska he eivät välttämättä osaa odottaa niitä enää kovinkaan aktiivisesti. 


Pidän edelleen samoista asioista kuin aikaisemminkin: hiustenkuivaajalla puhaltamisesta, kovasta tuulesta ulkona, turkkini kampaamisesta, rintakehän rapsutuksista, sylissä olemisesta. Tykkään siitä, että saan etsiä asioita; oli sitten kyseessä ihmisten, herkkujen, lelujen tai Aslanin mitan täyttymisen etsiminen.


Minut saa iloiseksi tulemalla kotiin, jahtaamalla minua kun juoksen vetoköysi suussani, kertomalla, että mennään autoon, laittamalla ruokakupin täytteineen kuononi eteen, ottamalla valjaani esiin ulkoilua varten tai ihan vain sanomalla "Aslan, ei. Nyt on Alphonsen vuoro."

Alphonse Jokinen, iloinen mäyräkoira.

 Koirapuistossa täytyy olla jonkun, joka pitää yleistä järjestystä yllä. Sen ihmeemmin kyseenalaistamatta koko asiaa olen ottanut vakanssin vastaan.

Otteita ihmisen päiväkirjasta:

   Jos on tilaisuus mitellä voimia, sitä tilaisuutta ei voi jättää käyttämättä. Se olisi

  haaskausta.

   Aslan kykenee huutamaan Alponsen kumoon niin halutessaan.

  Vastahyökkäys tapahtuu tarttumalla toista poskilihoista tai huulesta. Se saa    kovemmankin tyypin aika nöyräksi.