tiistai 5. kesäkuuta 2012

Ilotulitus

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:


Ihan kauheasti en arvostanut eilistä ilotulitusta. Eivätkä varmasti arvostaneet lukuisat lajitoverinikaan jotka yleensä käyvät samoihin aikoihin iltalenkillään kuin mekin ja joutuivat myös keskelle räiskintää. Ja miksi se on 'ilotulitus'. Siinä ei ole yhtään mitään iloista. Ei ainakaan Aslanille ja minulle. 

Aslan harjoittelee hiipimistä. Se ei ole vielä kovin hyvä siinä. Se on aivan liian innokas osatakseen edetä hienovaraisen hiljaisesti. Hyvänä esimerkkinä voidaan kertoa, että kun meidän oletetaan odottelevan kaupan ulkopuolella häkissä, minä hypähdän häkkiin sisälle sulokkaasti, yhdellä loikalla ja istuudun alas. Aslan lyö ensin päänsä pari kertaa häkin oveen, yrittää ahtautua sinne alakautta, pohjan läpi ja sitten römähtää keskelle häkkiä istumaan. Olen yrittänyt näyttää mallia miten toimia, mutta se tykkää pitää meteliä ja tömistellä menemään. Se on sen luonne. 

Otteita ihmisen päiväkirjasta:


Eilen illalla kun mies lähti koirien kanssa lenkille, ei kulunut kauaa kun alkoi räiskähdellä ja paukkua, ja samasta suunnasta mihin oli mäyräkoirien kanssa poistunut. Vaihtoehtoja oli kaksi: joko mies oli käynyt hakemassa jostakin kasan ilotulitteita ja päättänyt sitten mennä ampumaan ne taivaan tuuliin koirien kanssa tai tässä oli taas epäonni myötä ja lenkki oli suuntautunut juuri sen paikan ohi jossa joku valopää oli päättänyt tyhjentää rakettivarastonsa. 

Koirat olivat, tietenkin, säikähtäneet ja ensimmäinen reaktio niillä oli ollut lähteä kotia kohti. Olin etupihalla (kiroilemassa) naapureiden kanssa pauketta kun koirat tulivat takaisin ja räiskintä loppui samanaikaisesti kuin seinään. Mäyräkoirat takaisin lenkille, Alphonsen hienoisesta vastustelusta huolimatta, koska muuten lenkistä olisi saatu muodostettua yhdenlainen kynnys, erityisesti Alphonsen kohdalla, joka on herkempi ja pehmeämpi kuin Aslan. 

Jonkin kalenterin mukaan vuosi taisi eilen vaihtua, ainakin mitä voisi päätellä raketeista. Ei vain ole tietoa, että minkä kalenterin mukaan juhlinta tapahtui. Kyseessä tuskin oli kuuluisa mayojen kalenteri. Ehkäpä siis idioottikalenteri?


ps. lenkillä kuultua: Aslan kävi pikaisesti haistamassa keskelle pyörätietä kellistettyä lastenpyörää, pyörän omistaja itse (pieni poika, ilmeisesti isosisko mukanaan) oli leikkimässä viereisessä metsässä. Alphonse ohitti kulkupelin edes sitä vilkaisematta, mutta Aslan halusi välttämättä saada fillarista jotakin tietoa ja työnsi kuononsa siihen kiinni. Pöpeliköstä kuului hätääntynyt ja kimeä pikkupojan huuto: "Se...se...se...se....se SÖI mun pyölän!!" Pienen hiljaisuuden jälkeen kuului tytön ylenmäärin kyllästynyt ja närkästynyt vastaus: "Se mitään syönyt. Hölömö." 

12 kommenttia:

  1. Voi, ei. Ei kai taas? Idioottikalenteri lienee oikea vastaus! Typerää idioottivuotta vaan sille valopäälle siellä. Muistan kyllä, että teillä oli uunnavuonna hankaluuksia tuon ongelman takia. Mutta ei sitä nyt olis tarvinnut keskellä kesää alkaa paukuttelemaan.

    Hih, hauska tuo lasten keskustelu, "söi pyölän" ;DDD Mihin kaikkeen (mäyrä)koiran kita voikaan venyä? ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis, juu, oltiin tosi näreissämme, kuten naapuritkin. Eivätkä ne raketit edes näkyneet mihinkään kesätaivaalla, ääni vaan valitettavasti kuului :/

      Jos Aslan olisi ollut kuulolla eikä tohottanut pyörän nuuskimisen jälkeen eteenpäin, se olisi varmasti vallan ylpistynyt jos olisi tiennyt, että sitä epäiltiin kokonaisen pyörän syömisestä! :)

      Poista
  2. Olisiko puolustusvoimain lippujuhla saanut ilotulittajat liikkeelle tai sitten räiskintä kuului ihan Britanniasta asti, jossa kuningatar juhlii timanttivaltiuttaan. Kyllä se Charles näyttää aika onnettomalta ja vallattomalta prinssiltä siinä pirteän äitinsä vieressä. Kumpikohan kupsahtaa ensin?

    Tässä mentiin nyt vähän toisaalle, mutta pyörätiellä on joskus kaikenlaista tavaraa. Pyöriä, pulkkia tai tänään pari jätesäkkiä. Ollilla on tarve merkata ihan kaikki tielle kuulumaton aines. Yleensä en anna merkata, mutta joskus saa piru vallan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kyse olikin tosiaan jubileesta riehaantuneista paikallisista briteistä! :) Charles...jep, miten voikin ihminen olla aina niin hapan? Williamista vain seuraava istuva hallitsija, Charlesin yli voisi ihan hyvin hypätä.

      Heh, pirulle vallan antaminen noissa jutuissa on välillä ihan tervettä. Musta on mielenkiintoista etteivät ihmiset ole kuulleet roskiksista tai kaatopaikoista. Itsehän irvistelin viimeksi tänään metsän siimeksessä lepäävää, ruostunutta fillaria joka oli kokenut väkivaltaisen lopun. Onko pakko jättää kaikki luontoon?? Samalla kyllä ilahdutti kaupungin kesätyöntekijänuoret jotka niin ikään tulivat aamulla vastaan roskia keräten pusikosta :) Sehän ilahduttaa kovasti koiranomistajaa ja luonnossa liikkujaa, että välillä siivotaankin :)

      Poista
  3. Voi pikku poikaa joka luuli ison mäykyn vetelevän pyörän massuihinsa.

    Meillähän Milo viime kesänä veti makkaran sen yhden pikkutytön kädestä ja sai aikaseks pienen haavan tytön sormeen.

    Tossa muutama viikko sitten samainen tyttö ja sen kaverit hyppivät talon trampoliinilla kun menin koirien kanssa ohi.

    Tyttö 1 kiljuu: Ihania!

    Tyttö 2 jolta Milo vei makkaran: Mutta vaarallisia!

    Kyllä oli taas naurussa pidättelemistä.

    Tällä hetkellä varmaan kaikki tän taloyhtiön lapset pelkää näitä kahta, kun sattuu haukkumaan tossa ohi mennessä ja tää tyttö kertoo kaikille kuinka toi koira puri häntä vaikka Milohan vaan vahingossa nappas myös sormesta. Ja mä tosiaan sanoin monta kertaa että tää yrittää sun makkaras viedä mutta ei menny jakeluun ei ja itkuhan siitä tuli sitten taas.

    On nää mäyräkoirat kauheita :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin, mäyräkoirien maine vaarallisina saalistajina kasvaa! :D Meillähän moinen onnistuisi Aslanin kanssa ihan tuosta noin vain kun se on niin ahne; Alphonse on niin varovainen ettei kyllä saisi haavaa aikaiseksi (opetettiin se pienenä ottamaan ihmisten huulten välistä pieni pala banaania, Aslania ei olla opetettu, vois olla vaikeaa kommunikoida ilman suuta...)

      Mut, joo, meillä varotaan aina lasten kanssa kun Aslan haluaa heittäytyä syliin ja senhän tietää kun se ottaa vauhtia että pienet ihmiset kaatuvat, joten valitettavasti ylettömät hellyydenosoitukset on pakko kieltää.

      Poista
  4. Kyllähän mäyräkoira yhden polkupyörän söis, helposti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan varmasti. Ja taatusti kaverinkin fillarin siinä samassa! :D

      Poista
  5. No jopas! Ilotulitus liittyy vuodenvaihteeseen tai venetsialaisiin, mutta keväällä sitä vois pitää jo aika outona.

    Lasten ja/tai naisten suusta totuus kuullaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano. En tiedä tosiaan sen tarkemmin, että mikä se juttu tuo ilotulituksen kanssa oli, mutta naapurin lapset olivat sanoneet, että aikuiset niitä ampuivat ja lupa oli. Mene ja tiedä. Ei ollut meidän lupaa kuitenkaan ;)

      Pelottava mäyräkoira Aslan syö kaiken autoa pienemmän :)

      Poista
  6. Aika metkaa miten eri koirat suhtautuvat raketteihin. Minun yhdellä kaverillani oli Masa niminen labbis joka kanssa uudenvuodenöisin makasi sängyn alla.

    Silloin, kun tyttö oli vielä vähän pienempi niin mehän ammuttiin kanssa raketteja ja minulla oli työ pitää Ossista kiinni, ettei se syöksynyt ottamaan suuhunsa lähtevää rakettia. Ossi omituinen. Totesimme silloin ettei ainakaan paukkuarka, mikä olisi tietysti ollut hyvä piirre metsästyskoirassa.

    Varmasti teitte ihan oikein, että veitte poitsut vielä lenkille. IHANA pyölänsyöjämäyläkoila:) Terveisiä M-L ja Ossi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aslan meillä ehkä paremmin kestää noita raketteja kuin Alphonse, se on selkeästi kovempi. Mutta, kun niitä on kaksi niin toisen pelko tarttuu, tietenkin.

      Heh, joskus näin videon jossa koira kävi nappaamassa raketin suuhunsa sytytyksen jälkeen ja kirmasi ympäri pihaa, ihmiset siinä sitten väistelivät :) Koira oli joko karkkari tai lyhkäri, en muista enää kumpi ;)

      Poista