keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Joka itselle kuoppaa kaivaa, siihen toinen sitten pissaa...

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:


Kuumuus ei ole koskaan vaivannut minua erityisemmin. Eikä kyllä kylmyyskään. Olen aika sopeutuvainen erilaisiin luonnonolosuhteisiin, märästä maasta en pidä, mutta sade sinällään ei haittaa minua. 

Ihminen kantaa vesipulloa mukanaan kun lähdemme lenkkeilemään, Aslan siitä suurimman osan tosin juo. Se on myös se, joka koirapuistossa kaivaa itselleen syvää kuoppaa maahan saadakseen viileämmän paikan missä maata jos tulee liian kuuma. Itsehän en tällaisesta hifistelystä perusta. Sitten maataan kun ollaan kotona, samalla voi asemoitua vaikka vesikupin lähelle ja hoitaa nestevajaustaan näppärästi. 

Mutta, se mihin meillä on aina tunkua on autossa takapenkkiä viilentävä puhallin jonka eteen linnottaudumme Aslanin kanssa vierekkäin, ja tuuletus käännetään täysille. Siinä sitten makaamme viiksikarvat väpättäen, tukka hulmuten. Viileässä, ilmastoidussa autossa on mukavaa matkustaa.  

Aslanilla on kuuma ja annan sille ensiapua manuaaliviilennyksen merkeissä: nuolen sen naamaa.

Otteita ihmisen päiväkirjasta:


Koirapuiston pehmeä, puuhakkeella kuorrutettu ja mullansekainen maa on loistava kuopankaivuupohja. Leikittyään ja juostuaan vähän aikaa Aslan alkaa tarmokkaasti kaivaa itselleen viileämpää paikkaa tai sitten se koettaa siten löytää pikareitin Kiinaan. Niin tai näin, tarpeeksi lämpimänä päivänä kuoppa valmistuu pikavauhtia ja mäyräkoira asettuu ne pohjalle kuumuutta pakoon.  Viimeksi puistossa ollessamme se halusi itselleen kuoppaan tekemistä ja lähti hakemaan sinne risuja ja keppejä (eihän siellä nyt voi vain maata, ilman ajanvietettä), ja Alphonse kävi sillä aikaa pissaamassa sen vastakaivettuun koloon. Tietenkin. Aslan kaivoi tyynesti syvemmän sijan itselleen ja ryömi sinne uudestaan. 


Koirapuistossa oli innokas dreeveriuros joka yritti pomottaa Aslania; juniori on sopiva kohde vanhemmille uroksille, koska se on vielä nuori ja aluksi hieman epävarma siitä, miten sen pitäisi suhtautua niihin: täytyykö sen kunniottaa niitä vai voiko se pistää hanttiin. Ei kuitenkaan mennyt kauaa kun se rupesi tekemään vastahyökkäyksiä kuoppansa pohjalta, kuin kärppä kolostaan. Uroksen tultua liian lähelle se napsautti leukansa kiinni ilmassa, lähellä toisen kuonoa ja kaulaa ja vanhempi uros joutui perääntymään. Sitten dreeveri erehtyi myös yrittämään Alphonsen selkään...seuraukset eivät olleet toivotunlaiset, dreeverin näkökulmasta. 



Aslan ei näytä enää pieneltä pennulta, muttei vielä ihan täysikasvuiseltakaan. Se on kasvussaan saavuttanut 'hulttio'-vaiheen: sillä on voimaa ja ketteryyttä tehdä koiruuksia, muttei vielä riittävästi tahdonvoimaa estääkseen itseään tekemästä niitä, sopiva määrä kekseliäisyyttä toteutukseen, muttei riittävää määrää kykyä kieltäytyä houkutuksista. 

6 kommenttia:

  1. Mainio ja osuva otsikko :DDD
    Kukahan oli se mainio veikka, joka keksi autoihin ilmastoinnin? Se pitäisi olla pakollinen kaikissa autoissa ;) Omassani ei ole, miehellä on, ja ero on helleaikaan kuin yöllä ja päivällä. Liekö sitten ihme, että koira viilennystä automatkalla halajaa, kun sitä kaipaa ihminenkin.

    Aslanillahan on mainio manuaaliviilennin ;D
    Hulttiovaihe olikin mainio määritelmä nuorelle koiralle :) Aslan taitaakin olla aika kuumakalle, kun siellä vedessäkin ryömi ihan uppeluksissa.

    VastaaPoista
  2. Ilmastointi on kyllä seuraavaksi paras keksintö sitten valmiiksi viipaloidun leivän =) Pakahduttavan kuuma auto on jotakin kauheaa, tulee aika nopeasti huono olo, ainakin mulle. Tosin tänä kesänä en tiedä ehtisikö auto edes ilman ilmastointia kovastikaan lämmetä, näillä lämmöillä. Just käytiin poikien kanssa iltalenkillä...10.1 astetta ja kohta vaihtuu heinäkuu. Ei ole todellista :/

    Aslan on tosiaan kuumakalle, ei tarvi olla kovinkaan lämmintä, niin se on jo tosi kuumissaan. Alphonse kestää lämpöä paljon paremmin.

    VastaaPoista
  3. Alphonse on ihanan huolehtivainen - ja samalla uber cool kuten asiaan kuuluu - isoveli hulttionuorukaiselle :-) Toi pissausjuttu pisti kyllä nauramaan ääneen, niin mäyräkoiraMIEHEN tapaista osoittaa toiselle täysin tyynesti mutta varsin tehokkaasti kuka on kingi. Noista poikien yhteisistä hetkistä voisi kyllä katsella kuvia vaikka kuinka paljon, niin liikkistä miten läheinen suhde niillä on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja se mäyräkoiran kivinaama kun ilmekään ei värähdä kun se lähtee toimittamaan määrätietoisesti asiaansa: pissaamaan toisen hienoon kuoppaan, jonka valmistumista se on pitänyt tarkasti silmällä ja tiennyt mihin käyttötarkoitukseen sitä kaivetaan ;)

      Ovat ne liikkiksiä, aina riehumisen jälkeen Aslan hoitaa Alphonsen kynsi-ja kasvohoitolassaan ja toinen makaa ihastuneena selällään kun saa niin paljon taas huomiota :D

      Poista
  4. Heh, tuo pystytukka ei kovin aikuiselta näytä, onneksi :) On se vaan niin suloinen.
    Olen tätä kai ennenkin vouhottanut, mutta miksi autoissa ei ole sisälämpömittaria? Siis edes niissä, joissa aikanaan ei ollut ilmastointia? (Ja mulla, kun ilmastointi on epäkunnossa jo kolmatta kesää...) Kaikkien niiden mittareiden lisäksi luulisi olevan pieni kustannus ja vaiva laittaa lämpömittari, josta näkisi todellisuuden, mitä auringossa parkkeeratun auton sisällä voi olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pystytukka ei millään määreellä tai mittapuulla ole vielä aikuinen! :D Kyllä sen taas huomasi viikonloppuna näyttelyissä, että junnu on junnu ;)

      Totta, autoissa pitäisi olla sisälämpömittari. Siellä varmasti on melkoiset lämmöt kuumana kesäpäivänä...huh. Tosin nythän ei ole ollut siitä huolta, täälläkin tuulee niin että saa pitää päästään kiinni ettei mene tuulen mukana. Kesä. Mikä kesä??

      Poista