sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Mäyräkoirat Hailuodolla

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:


Aslan pääsi ensimmäistä kertaa Hailuotoon. Paikka oli menestys, se tykkäsi kaikesta, lauttamatkastakin, halusi kannelle ja syliin, merta tuijottamaan.  Merestä se piti erityisesti, se otti siihen kovasti kontaktia. Itsehän pidän enemmän maasta jalkojeni alla.  
Kiersimme paikkoja läpi. Meitä Aslanin kanssa kiinnosti tosi paljon muiden turistien tekemiset, erityisesti jos näillä oli koiria mukanaan. Aslan on ihan älyttömän utelias. Ei sillä ettenkö itse olisi, mutta on vienyt sen vielä pidemmälle, se haluaisi tervehtiä ihan kaikkia. Emme olisi vieläkään lautalla paluumatkalla, jos se olisi saanut käydä tervehtimiskierroksensa perusteellisesti läpi. 


Olen maakrapu. Tämän pidemmälle en halua mennä mereen. Minä keksin lukemattomia tapoja viettää aikaani maalla. Vedessä en keksisi yhtään. Sitä paitsi, siellä kastuu. 




Otteita ihmisen päiväkirjasta:



  Aslan löysi itselleen uuden elementin: veden. Aluksi se haistoi, sitten se maistoi ja sen jälkeen se heittäytyi selälleen mereen piehtaroimaan.


  Onneksi Aslan oli hihnassaan, se nimittäin lähti ryntäämään syvemmälle ja teki sukelluksia, aivan kuin se ei olisikaan ensimmäistä kertaa ollut vedessä. Se halusi pitää päätään pinnan alla ja kyntää pohjan hiekkaa kuonollaan, hinkata siihen selkänsä ja kummatkin kylkensä vuorotellen. 

  Vedestä nousikin sitten esiin pieni, hiekkainen merihirviö joka rapisteli hiekkakasoja ympärilleen pitkin päivää. Suurin osa niistä löytynee kuitenkin autosta. Alphonse katseli Aslanin touhuja vähän ihmeissään, mitä ilmeisemmin sen mielestä meressä rypeminen oli suuresti yliarvostettua.

   Mäyräkoira ei ole koskaan ns. vapaalla, vaan partiointi - ja vartiointitehtäviä voi aivan hyvin suorittaa aina kulkiessaan ulkona.


  Puisia polkuja pitkin oli hyvä edetä välillä. Mikkihiiret kyllä onnistuivat merkkaamaankin polkujen risteyskohtia jos silmä vältti, erityisesti Aslan on kunnostautunut salapissassa ja kykenee suorittamaan sen lennosta, niin ovelissa asennoissa ettei ihminen aina edes ehdi huomata, ennen kuin on liian myöhäistä. 

   Kaikesta päätellen, mäyräkoirilla oli hauska päivä...

   ...painimisen jälkeen retkeily on seuraavaksi paras aktiviteetti. Ja nyt tuli sekin selville, että Aslanilla ei varmasti mökillä lopu tekeminen ihan heti kesken kun järvi on siinä mukavasti rannan jatkeena. 


12 kommenttia:

  1. Kumma epeli tuo Aslan, kun tykkää märästä vedestä. Koska vesi ei ole koskaan kuivaa, en pidä siitä. Veneilystä pidän kovasti, mutta siinähän pysyykin kuivana, jos ei sada vettä.

    Sanoo, Olli ja emäntä jatkaa:

    Tästä taas huomaa, kuinka erilaisia mäyräkoirat voivat olla. Veden suhteen näyttää olevan kaksi vastakkaista suuntausta: vedestä pidetään tai ei pidetä. Mitään välimuotoja ei harrasteta.

    Hailuodossa ei ole tullut käydyksi moneen vuoteen ja ehkä kesälomalla voisi ottaa yhden päivän ohjelmanumeroksi merimatkan lähisaareen ja iso kassillinen eväitä sekä ihmisille että eläimelle mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aslan on kumma epeli, useallakin tavalla ;) Minä kanssa uskon, että välimuotoja ei juurikaan ole: joko pidetään vedestä tai ei pidetä vedestä. En kyllä tosin aikaisemmin ole koskaan nähnyt että ensikosketus veteen tapahtuu kuten Aslanilla: suoraan pää pinnan alle ja suuta auki. Sen jälkeen ryöpätään pohjaa naamalla kyntäen ja vaihdetaan puolta. Kumma epeli, tosiaan :)

      Kannattaa kyllä käväistä Hailuodossa, eihän siellä nyt mitään erikoista ole, edelleenkään, mutta jollakin tapaa herttainen paikka :) Meille sattui ihan kymppisää: tuuli, totta kai, mutta oli tosi lämmintä ja ilman tuulta olisi ollut liian kuumaa koirille.

      Poista
  2. Voi mahoton, kun teil on ollu kivaa. Toi Aslanin uimaretki oli varmasti retken huippukohta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Retket ovat mukavia :) Kivointa on tietenkin se, että näkee miten paljon koirat nauttivat, naama on naurussa ja silmät tuikkivat :)

      Poista
  3. Kätevä kesäharrastus, totta tosiaan! Aslan näyttää kirjaimellisesti uitetulta koiralta, ja sen rapisevan hiekan määrän voin vain kuvitella... Ties vaikka vanhempikin innostuisi kokeilemaan vesileikkejä, tai vähintäänkin kahlausta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aslan oli kyllä surkean vesirotan näköinen ja kun sillä oli vielä hiekkakuorrutus päällään, niin näytti ihan katuojasta nostetulta :D Ei millään meinannut se hieno hiekka lähteä edes turkista pois, mietinkin, että mökillä on sellainen savipohja ihan rannassa, että mahtaa olla mukava yrittää tuota pienokaista puhtaaksi siitä! :)

      Alphonse oppi viime kesänä uimaan, mutta vesi ei oikein ole sen juttu. Se on sellainen auringossa makailija ja jalkapallonpelaaja enemmänkin vapaa-aikanaan :) Aslan sitten ilmeisesti aikoo kesälomallaan uida ;)

      Miten teillä Jalo? Tykkääkö vedestä?

      Poista
  4. Voi mahoton, miten mukava reissu teillä on ollut. Aslanhan on kuin uitettu koira tuolla yhdessä kuvassa ;D Ei sitä tiedä vaikka Alfiekin innostuisi sitten mökillä uimaan, kun näkee Aslanin ilonpidon vedessä. Tiedä vaikka Aslan tosiaan pukkaisi Alfien uimaan (viittaan tällä siihen juhannussatuumme).
    Salapissaaja :DDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aslan varmasti pukkaakin laiturilta Alphonsen veteen kun huomaa, että laituri makaa järven päällä...vähän hirvittää jo valmiiksi mökkireissu kun niin innostui tuosta vedestä, että saako sitä koko ajan vahtia ettei se vouhota sinne jordaniin pyörimään! :) Juhannnusatu oli kyllä taas niin mainio! :)

      Jep, salapissaajapa hyvinkin. Just kun kiellän ja sanon, ettei sinne pissata (pojathan merkkaavat innokkaasti uudet reviirit, Aslan edellä ja Alphonse perässä), niin Aslan katsoo aina silmäkulmastaan, että huomaanko ja lirauttaa pissan :)

      Poista
  5. Ihania aurinkoisia kuvia humppatukkien retkestä! Tervetuloa sitten vesipeto-Aslanille uimahullujen maailmaan; tosin Maurinkin lempipuuhaa on enempi rapsutella umpisukkulassa veden pohjasta kiviä, ja kantaa niitä sitten rannalle...ja tehdä vesinoutoja. Kun noutaja oli pieni niin Mauri ui hakemaan dummyt vedestä ja palautti ne rannalla odottavalle noutajalle :-) Kylläpä onkin onnellisen näköinen mäyräkoira tuossa vielä alla - nukkuvan ruttusuun lisäksi mäyräkoiran hymy on yksi lempinäkyjäni! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin ajattelinkin, että Mauri on varmasti kanssa uimamiehiä :) Onko sillä ollut koskaan korvatulehduksia sukellusharrastuksensa takia? Nuo ovat vähän epäkäytännölliset nuo luppakorvat kun kaikenmaailman pöpöthän pitävät enemmän niistä kuin pystymallin korvista. Mietin vaan, että riittääkö kun kuivaa hyvin vai pitääkö harrastusta sitten kesällä kuinka rajoitella. Alphonsehan ei missään nimessä sukella. Ei vaikka henki siitä riippuisi ;)

      Maurilla on ollut sitten noutajalle täyden palvelun talo: dummytkin tuotu kuonon eteen, kuten kunnon herrasmies tekee :) Ihana <3

      Samaa mieltä tuosta hymystä; hymyilevä mäyräkoira on valloittava näky, koska rotuhan on tunnetusti mallia kivinaama muuten :)

      Poista
    2. heh, kyllä vaan - Maukka on ollut ihan pienestä asti oikee HC uimamies, kirjottelin tästä meidän blogiinkin kun koirat heittivät talviturkin huhtikuussa (!)... http://komiat.wordpress.com/2012/04/15/loiskis-ja-molskis/ Maurille ei ole onneksi ikinä tullut korvatulehduksia tms mutta olen toki uintisessoiden jälkeen aina kuivannut korvat. Se on tuntunut riittävän. Oli tosiaan hiukan huvittavaa aikoinaan, kun noutaja odotteli vesirajassa että mäykky tuo sille dummyt vedestä - mäyräkoira oli todellakin siskolle gentlemanniveli päästä varpaisiin :-))Vinkkinä teidän mökkilomalle vielä, että työkaverin uimahullu mäyräkoira oli uinut itselleen rasitusvamman selkään kroolailemalla järven selällä päivät pitkät. Että välillä kannattaa pitää sentään taukoa :-)

      Poista
    3. Mun pitääkin käydä lukemassa tuo postauksesi :)

      Ihanaa kyllä tuo Maurin gentlemannigeeni joka aktivoitui Miran läheisyydessä <3 Tuohan on se ideaalitilanne, että koirat tulevat niin hyvin toimeen keskenään, että YYA-sopimus toimii :)

      Nauratti tuo rasitusvammainen mäyräkoira! :D Raasu, vaikkei siinä nyt mitään naurettavaa, tietenkään, ole että toisen selkä on kipeä, mutta jotenkin tuli vaan mieleen, että kuinkas muuten kuin mäyräkoira....jotakin kun saadaan päähänsä, niin sitä tehdään sitten niin kauan ja sellaisella intensiteetillä, että heikompaa hirvittää! :D

      Poista