maanantai 18. kesäkuuta 2012

Taistelutoverit

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:


Väijy. Peruuta nurkan taakse ja kurkista varovasti. Varo heiluttamasta häntääsi niin paljon, että se paukuttaa joko seinään tai lattiaan, älä pidä ylimääräistä ääntä.

Ota vihollinen tähtäimeesi, tarkkaile miten se käyskentelee pahaa aavistamattomana, nuuskii lattiaa, heiluttelee häntäänsä huolettomana, tönii kuonollaan lelujaan. Älä tunne sääliä sitä kohtaan vaikka tiedätkin hyökkääväsi sen kimppuun piakkoin.

Varo! Sillä on tarkat korvat, se nostaa kuononsa ylöspäin, jähmettyy paikoilleen ja vain sieraimet liikkuvat. Se haistaa ilmasta vaaran, kääntää päätään hitaasti puolelta toiselle, silmät viiruiksi kaventuneena. Se työskentelee kiivaasti, se yrittää hahmottaa vaaran laatua. 

Peruuta enemmän taaksepäin, älä näyttäydy, nyt on se kriittinen hetki jolloin voit jäädä kiinni, jos koskaan. Vihollisesi on varuillaan, asetu nopeasti kylkiasentoon makuulle, sulje silmäsi ja hengitä varoen. Teeskentele nukkuvaa kun vihollinen lähestyy sinua epäluuloisesti. Raota varovaisesti silmäluomiasi ja totea, että se on nostanut sekä häntänsä että päänsä ylös ja lähestyy sinua rehvakkaana.

Odota, että se on kosketusetäisyydellä, lähitaistelumahdollisuuden päässä sinusta. Malta mielesi olla nousematta liian aikaisin, houkuttele se lähemmäksi.  

Hyökkää!


Otteita ihmisen päiväkirjasta:


Aslan on nukahtanut pää hellyttävästi Alphonsen toisen etutassun päällä.


Ylläolevan kuvan idyllistä huolimatta, totuus on toisen(kin)lainen. Vain hetkeä aikaisemmin pukarit olivat taistelleet niin railakkaasti, että ihmistuomarointi oli ollut välttämätöntä: syynä laittomat eleet Aslanin puolelta, kuten hännästä pureminen ja nyhtäminen.

Aslan on kyllä taitava kaivamaan verta kuonostaan, se härnää Alphonsea niin kauan, että pitkämielinen koira hermostuu sen touhuun ja käy palauttamassa sen takaisin omalle paikalleen, ruotuun. Onneksi Aslania on äärimmäisen helppo lukea, se katsahtaa Alphonsea tietyllä tavalla (ennen kuin edes jää tuijottamaan uhmaavasti) ja jos ihminen ehtii hihkaista väliin "jätä!", tilanne raukeaa siihen. Joskus homma pääsee tosin eskaloitumaan siihen pisteeseen, että Alphonsen häntä joutuu tulilinjalle, kun Aslan painaa enonsa maahan ja massaylivoimallaan pitää pinteessä. Silloin saatetaan tarvitaan ihmistä palauttamaan rauha taloon, jos sitä ei muuten synny. Raja milloin asioihin puututaan on hiuksenhieno, sen vain aistii ilmasta milloin on syytä puhaltaa peli poikki.

Lopputulos on kuvassa. Pienempi haluaa kiinni vanhempaan turvallisille päiväunille. Läheisyys on tärkeää, oleellista; rajutkin taistelut tarvitsevat lopetuksen jossa vastapuolet ovat sopineet kaiken eivätkä jätä hampaankoloon mitään. Ainakaan paljoa. Ainakaan sillä nimenomaisella hetkellä.


Taistelutoverit välirauhan aikana.



12 kommenttia:

  1. Voi että tuota nukkuvan mäyräkoiran ryppyleukaa, sitä voisi tuijotella vaikka kuinka kauan... :-) Nuo taistelutoverit on kyllä hellyyttäviä nukkuessaan noin söötisti lähekkäin, ihania kuvia taas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin sua kun pienensin kuvia blogiin :) Mietin, että siellä ehkä toinenkin kurttualaleuka-fani naurahtaa kuville ja katselee niitä hetken pidempään :) Pojat ovat välillä niin suloisia, että ihan riipaisee...ja tunne katoaa kuin salamaniskusta sekunnin kuluttua kun täysi kaaos on taas päällä! :D Niin mäyräkoiramaista, niin mäyräkoiramaista...;)

      Poista
  2. Voi "veljekset" kuin ilvekset. Toivotaan, että tuo taistelu säilyy aina sellaisena "hyvänhenkisenä". Terveisin M-L ja Ossi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta virka :) Kyllä välillä ottavat yhteen sillä mentaliteetillä, että katsotaan kuka se kukko oikein tällä tunkiolla on, mutta sulassa sovussa sitten aina hetkisen päästä :)

      Poista
  3. Mä en nyt tiä oonks mä innoissani vai peloissani. Meinaan, jos meijänkin Tuisku on niiku teijän Aslan, niin kaikki päivät ei ookaan ruusuilla tanssimista. Mut kylhän A&A näyttävät kuitenkin olevan erottamattomia kaveruksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo-o, Myrsky, se on aina se vaara, että sieltä putkahtaakin Aslan pienoiskoossa ;) Vaikka sinällään, Aslan on ihan älyttömän suloinen ja yksi hyväntuulisimmista koirista mitä tiedetään, että huonomminkin olisi voinut mennä :)

      Täällä jo intopinkeenä odotellaan sit ekoja raportteja Tuiskun kotiutumisesta :)

      Poista
  4. Täällä myös samanlaista riekkumista ja sitte nukutaan toisissa kiinni :) Kivan näköisiä mäykkyjä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäyriäiskehuista kiitokset pojilta :)

      Se on hyvä ominaisuus tuo anteeksiantaminen, kun painimatsin jälkeen ollaan kylki kyljessä kuin ei mitään olisi koskaan tapahtunutkaan vaikka vasta äsken oli toinen pahassa pinteessä :)

      Poista
  5. Jos ovat mainioita nuo koirasi, niin myös oma kirjoitustyylisi on mahtavan hauska ja hyvä. Osaat leikitellä sanoilla ja kirjoittaa haasteellista suomenkieltä. Tuli Sofi Oksanen mieleen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos HooPee, tosi kiva kuulla ja sanasi lämmittävät mieltä :) Postauksia on mukava tehdä kun tietää, että joku tykkää :)

      Poista
  6. Kyllä oli taas niin hauska lukea kuvauksiasi mäyräkoiran elämästä. Mahtavaa, niin ihana taistelupari, ja lopuksi nukutaan päät yhdessä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä mennään kuin viholliset ja välillä sitten ollaan niin kiinni toisissaan ja putsataan hellästi toisensa naamat :) Ota noista nyt selvä, sellaisia veijareita ovat :) Kiva kun tykkäät lukea, mäyräkoirapojatkin arvostavat, että niiden elämä kiinnostaa ;)

      Poista