Sateinen viikonloppu ja velmut veljekset

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Viikonloppuni oli suoraviivainen. Nukuin ja olin ulkoilemassa. Minulla ei ollut aikaa muuhun, tuntuu, että univelkaa oli kertynyt ja itse nukkuminen väsytti minua niin kovasti, että minun piti nukkua hieman lisää, saadakseni levättyä. Kehitin tästä oravanpyörän itselleni, joka oli hyvin mukava.

Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Väistelimme koko viikonlopun sadepisaroita (ne mitään pisaroita olleet kun välillä ihan rehellistä kaatosadetta tuutin täydeltä), mutta pääsimme koirapuistoon sunnuntaina sillä lyhyehköllä väliajalla kun taivas piti taukoa.

Paikalle saapui tälläkin kertaa odotettu vieras, Alfien veli Eetu, ja jälleennäkeminen oli sitä luokkaa kuin takana olisi ollut vähintäänkin sadan vuoden yksinäisyys. Alfie kävi pitkällä lenkillään ennen koirapuistoa, mutta sillä ei ollut havaittavaa, vähentävää vaikutusta riehakkuuteen tai selkäänkiipeämisen estämiseen. Koira pursuili energiaa joka suuntaan ja nautti jokaisesta hetkestä minkä se puistossa sai olla.

Pojat juoksivat minkä tassut kantoivat, enkä ole koskaan mäyräkoirien nähnyt juoksevan niin lujaa kuin millä vauhdilla veljekset kiersivät aitausta. Tässä kohtaa voitaneen lanseerata käyttöön kokonaan uusi termi "mäyräkoiran velositeetti" eli kiertonopeus jolla pitkäselkäinen läppäkorva kykenee juoksemaan aitausta ympäri ja jolla voidaan mitata kiertoon kuluvan vauhdin eksponentiaalista kasvua suhteessa kuluvaan energiamäärään, sillä mitä kauemmin koirat juoksivat, sitä kovempi vauhti niillä näytti olevan. Hämmästyttävää, yksissä miehin kumosivat väittämän, että koira väsyessään hidastuu.

Harmillista, ettei mukana ollut kameraa jolla olisi saatu hellyttäviä kuvia toisiinsa nojaavista pojista, jotka hännät pystyssä katselivat uteliaana isojen koirien aitaukseen saapuvia lajitovereita. Melkein pystyi kuvittelemaan päässään dialogin jota ne kävivät keskenään, kun veljesten joukkovoima kohotti niiden egoja:

Alfie: "Kato, me voitettais noi."

Eetu: "Niin voitettaiskin."

Alfie: "Saatasko me ihmiset avaamaan toi portti, että käytäs vähän kattomassa mikä toi tanskandoggi on miehiään?"

Eetu: "Voidaan me yrittää. Kumpi menee ensin?"

Alfie: " Äsh, ne huutelee meitä juomaan vettä."

Eetu: "Ei mennä."

Alfie: "Ei mennäkään. Ei ne kuitenkaan avaa tota porttiakaan. Pitäköön vetensä."

Eetu: "Lähetäänkö juoksemaan väliaitaa edestakaisin ja ärsytetään tota doggia tolla toisella puolella?"

Alfie: "Joo, mennään vaan, katotaan ku se hermostuu!"

Tanskandoggi ei pitänyt mäyräkoiraveljeksistä. Mäyräkoiraveljeksillä oli ratkiriemukasta.

Koiran tajunta on hämärtymässä: Nukkumattia ei illalla tarvinnut taaskaan erikseen houkutella.