keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Kotikonstit käytössä

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Olen päässyt suihkuun muutaman kerran parin päivän sisällä, mutta en kokovartalosellaiseen, vaan ainoastaan takapäätäni  on suihkuteltu. Mitä kummaa? Lisäksi peräpääni on ollut kiihtyvän huomion kohteena. Luulisi ihmisillä olevan parempaankin tekemistä.

Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Anaalirauhaseen on käyty kiinni kotikonstein, koska vaiva on vielä ollut varsin lievä: koiran takapuolta on suihkuteltu anteliaasti lämpimällä vedellä ja ruokaan lisätty roimasti kuitua. Ja konstit ovat, ainakin toistaiseksi, tepsineet. Hajuhaitta on hävinnyt lähes kokonaan ja ulkona näytti selvästi siltä, että rauhaset toimivat normaalisti. Ainakaan vielä ei siis eläinlääkäriin ole tullut lähdettyä.

Pitkästä aikaa eilen päästiin kunnon lenkille, kun pakkaset (muka) hellittivät. Tosiasiassahan niihin on turtunut, ne mihinkään ole hellittäneet, kunhan luulen. Laskeskelin itsekseni, että koira juoksi neljän kilometrin matkalla tuon lenkin tuplana, koska se viuhtoi menemään kuin heikkopäinen ohitseni, kumpaankin suuntaan, edestakaisin, loputtomasti. Ei ollut merkkiäkään vastustuksesta pyörätiellä, vaikka luvalla sanoen kuljettu reitti oli niin puuduttava, etten ollut aivan varma kävelinkö unissani vai en.

Koira otti ne ainoat kävelyaskeleensa pysähtyessään välillä merkkaamaan ja yrittäessään vaikeuttaa kulkemistaan hyppimällä tieltä umpihankeen, jossa lumen syvyys, noin varovaisesti arvioiden, oli minua kaulaan asti. Muuten se juoksi, kieli pitkällä, aivan kuin sen henki olisi riippunut siitä kuinka paljon energiaa se saisi kulutettua matkan aikana. Eikä se mihinkään kulunut, se energia. Vajaa puoli tuntia kotiutumisen jälkeen se oli ujeltamassa ovella, raapimassa lattiaa ja seisomassa takajaloillaan kuono ikkunaa vasten painettuna. Se loi suuntaani yhtä aikaa syyttäviä ja vetoavia katseita, että josko ulosmeno onnistuisi riittävällä tuijotuksella. No ei onnistunut. Eikä mennyt läpi komentohaukkukaan, vaikka se asettui jalat harallaan seisomaan eteiseen ja möykkäsi. 

Koira on kokenut valaistumisen. Surkea ilme on arvoitus, samoin vääristyneet mittasuhteet.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti