Mistä tietää, että koira on tervehtynyt?

Otteita mäyräkoira päiväkirjasta:

Siitä, että...

 

puruluun syöntikieltoni loppui tänään. Ylävitoset sille. Ihan hirveästi en tuhlannut aikaa siihen kun puruluu siirtyi täältä ikuisuuteen, eli Pohjattomaan Pötsiini. *röyh*

Oliskos vielä jotakin murkinaa, hiukopalaa, pikkueinestä, evästä, apetta, murua rinnan alle...?

Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Siitä, että...

- se on piirtänyt petiinsä kuulakärkikynällä. Minulla kesti vähän aikaa ratkaista tämä arvoitus, sillä en voinut käsittää, miten se on saanut aikaiseksi petiinsä pitkiä sinisiä kynänpiirtoja. Sitten muistin, että se oli käynyt hakemassa keittiön pöydältä (juu, keskeltä pöytää, huom.) kynän pari päivää sitten, jonka se oli purkanut pedissään osiin. Ilmeisesti pitäessään kynää pystyssä tassujensa välissä ja järsiessään sen toista päätä, se oli onnistunut vetelemään viiruja kankaaseen.
- kipeänä sitä ei juurikaan ruoka kiinnostanut, mutta nyt se kiertelee keittiötä taas vanhaan malliin, kuten ainakin hai, joka odottaa, että veteen laskeutuisi edes yksi, pullea turisti.
- lenkeillä se käyttäytyy niin siivosti ja niskuroimatta, että minun on ihan pakko välillä tarkistaa, että olen ottanut mukaani oikean koiran, enkä esim. napannut jotakin randomia kaupan edustalta. Otaksuttavasti se kuvittelee, että lenkittömyys sen sairauden aikana on johtunut suoraan siitä miten se on käyttäytynyt ja petraa nyt käytöstään kuin sika juoksua. En valita.
- se nukkuu kevyttä, koiramaista unta ja heräilee kaikkiin ylimääräisiin ääniin, kuten ennenkin. Se on myös ottanut takaisin vahingon, jonka se on menettänyt nukkumalla niin raskaasti, ettei se ole aina reagoinut kolinoihin ja ovien paukahteluihin naapurustosta. Nyt se reagoi niihin sitten sairaspäiviensä edestä ja toimii kaikkien hiljaisempien koirien kollektiivisena äänitorvena yrittämällä haukkua kurkku suorana oven edessä, jos se kuulee, että joku liikkuu ulkona. Ja vaikkei liikkuisikaan. Se nimittäin ilmoittaa nyt senkin, kaikella tarmolla ja innolla. En välttämättä olisi kaivannut tätä nimenomaista luonteenpiirrettä takaisin. En ainakaan korkojen kera.
- se jaksaa juosta, leikkiä, hyppiä ja velmuilla kuten ennenkin. Tämän lisäksi sillä on mitä ilmeisemmin ollut aikaa suunnitella uusia kepposteluja, koska viime päivinä on nähty päivitettyjä versioita aikaisemmista virityksistä joita se on järjestänyt.

Linssilude lassieposeerauksella. (Mutta koetapa saada se seisomaan hetken paikoillaan, että saisi kuvan. Ei onnistu, ei. Jos sen haluaa saada makuulle tai istumaan ilman komentoa, niin ei tarvi kuin ottaa kamera esille.)