Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta, takautuvasti:
Aamu! Pukkihyppelyä, pukkihyppelyä! Ihminen ylös, ihminen ylös! Alakertaan! Leikkimään! Ruokaa! Pissalle? Mitä? Eikä. Siellä on kylmä. Väsyttää.
Otteita ihmisen päiväkirjasta, takautuvasti:
Aamuyöllä yritys nousta käymään juomassa lasillinen vettä kun koko talo vielä nukkuu. Siirrän peiton äänettömästi (niin ainakin kuvittelen) syrjään. Koira nostaa päätään. Jähmetyn liikkumattomaksi. Teeskentelen nukkuvaa. Koira kohottautuu pystyyn. Lakkaan hengittämästä. Koira nousee pedistään lattialle. Teeskentelen kuollutta. Kynsien hiljainen rapina parketilla, tassuttelua sängyn jalkopään tietämillä. Olen kuin en olisikaan. Ja sitten se tulee: pukkihyppelyä! Pukkihyppelä! Ihminen ylös! Ihminen ylös! Alakertaan! Leikkimään! Syömään!
Nousen, huokaan raskaasti ja kannan koiran alakertaan. Eteisessä valjaiden pukeminen päälle osoittautuu lähes mahdottomaksi, inhimillisten aamuvoimavarojen tyhjentäväksi toiminnaksi. Koira heittäytyy veltoksi, yrittää kiemurrella ulos valjaista, purra niitä, syödä näkyvissä olevat kengät, ruveta nukkumaan tuulikaapin lattialle. Mielellään tätä kaikkea edellämainittua yhtäaikaisesti.
Kannan koiran ulos, aamumärkään ruohikkoon. Kuukaan ei paista, kukaan ei liiku, eivät edes ajatukset päässäni. Väsyttää. Koira menee välittömästi sisällä takaisin nukkumaan. Minä en. Kello on puoli neljä aamulla. Elämisen sietämätön keveys.
 |
| Odotan nakkia. Tai muuta ruokaa. Mitä tahansa ruokaa. |
Hei, löysin blogisi juuri ja nauran täällä ääneen vedet silmissä kirjoituksillesi:) Been there, done that. Meillä kohta 8kk vanha kääpiökarkkari ja nuo koirasi ilmeet, niin tuttuja!!! Etenkin sadepukukuva, nuo syyttävät silmät, viimeksi tänään aamulenkillä vesisateessa ja tuulessa mua tuijotettiin noin alta kulmien, kun meidän kermapeppu ei kyllä haluaisi yhtään kastua, vaikka muuten melkoinen äijä onkin. Kaikkea hyvää teidän mäyräkoiraelämään, palaan tänne varmasti!!! Mun blogissa on muutamia kuvia meidän äijästä, tervetuloa kurkkaamaan:)
VastaaPoistaHei ja kiitos kivasta kommentista! :) Meillä ollaan kanssa niin äijää, niin äijää, mutta sadepäivinä käännytään ulko-ovelta takaisin sisälle :) Ja sitten, tietenkin, mulkoillaan loukkaantuneesti kun ihminen menee ja patistaa ulos :) "Mitä pahaa olen sinulle tehnyt"-marttyyriasenteella ja -katseella mennään aina muutama metri kerrallaan eteenpäin ;)
VastaaPoistaTulen ehdottomasti kurkkaamaan blogiasi, aina kiva nähdä lajitovereitten kuvia ja tutustua uusiin koirakoihin, vaikkakin vain netin välityksellä :)
- Maria -