Ego tuulikaapissa

Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Jos haluan tuulikaappiin, minä vingun oven edessä ja rapsutan kynsilläni lattiaa. Syitä, miksi sinne haluan, on monta erinäistä:

• Ehkä haluan maistella siellä majailevia kenkiä, ehkä en.
• Ehkä haluan varmistaa, että ulko-ovi toimii molempiin suuntiin, että se palauttaa ne ihmiset jotka “työ”, “koulu”, “kauppa” jne. on vienyt monina päivinä ja iltoina.
• Ehkä minun pitää päästä käyttämään laajaa vessaani, joka alkaa etupihasta ja päättyy horisonttiin.
• Ehkä minulle lankeaa pihan päivystysvastuu kun seinänaapurini - se iso uroskoira - poistuu omaan tuulikaappiinsa.
• Ehkä haluan katsoa, että tuulikaapin komerossa olevat ruokani ovat pysyneet ihmisiltä turvassa.
• Ehkä haluan pyytää jotakin leluistani joita samaisessa komerossa säilytetään.
• Ehkä minulla ei sillä hetkellä ole muuta tekemistä.

Minulle tuulikaapin ovi on sama kuin vaatekaapin ovi Narniaan ihmisille; se pitää sisällään kulun toiseen maailmaan. On ihmisen tehtävä käyttää telepaattisia kykyjään ja tietää mistä milloinkin on kysymys. 

Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Koira näyttää siltä kuin sillä olisi asiaa minulle. Se istuu päätään kallistellen ja silmiään hämmentyneesti räpytellen edessäni. Se vaihtaa levottomasti painoaan etutassulta toiselle, odottaa, että luen sen ajatukset. Ja koska olen kykenemätön ottamaan kiinni sen ajatusvirrasta, se kävelee tuulikaapin oven eteen ja vinkuu. Katsoo ulos, katsoo minua ja vinkuu. Kokeilee raapia kynsillään lattiaa. Ja vinkuu lisää. Kysyn siltä haluaako se ulos ja avaan tuulikaapin oven.

Se heiluttaa häntäänsä, hypähtää polviani vasten, heittäytyy selälleen, käy läpi koko repertuaarinsa ja istuu sitten odottamaan kun puen takin päälleni, etsin hanskat, pipon, kakkapussit, kaulahuivin, villasukat, sidon kengännauhani ja kaivan esiin kenkien taakse hautautuneen taluttimen. Minulla on jo kuuma kun vihdoin pääsemme ulos. Koira pysähtyy portaille, haistelee hetken ilmaa, haukahtaa kerran, ilmoittaakseen, että on tullut ulos. Ja haluaa hetken päästä takaisin sisään.

Tämä on niitä päiviä kun kyllä-ja-ei ovat taas voimassa yhtä aikaa. 

Ehkä haluan ulos, ehkä en. Ehkä mieluummin olen sisällä tai sitten en. Päätä sinä, minä vastustan sitten.