tiistai 4. tammikuuta 2011

Asioiden uudelleenarviointia


Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Koska pidätän itselläni oikeuden (tietenkin, kuinkas muuten) muutella luomiani tottumuksia ja rutiineja (juuri kun ihmiseni ovat sisäistäneet ne), olen päättänyt uusia nukkumisjärjestelyni kerta heitolla (tämä on oiva tapa pitää ihmiset valppaina). Arvioin, nähkääs, alakerran lukuisten nukkumasijojeni ja yläkerran välillä muutaman päivän ja päätin antaa yläkerralle uuden mahdollisuuden. Jotakin taikaahan siinä asuinkerroksessa on oltava, koska ihmiset linnoittautuvat sinne öisin. Mutta, jottei totuus unohtuisi, minulla alkoi olla hieman tylsää yksin öisin. On myös helpompaa nousta takajaloilleen ja kurottautua sängynreunan yli tarkistamaan, että ihmiset ovat hengissä, kuin alakerrasta haukahdella ja jäädä odottamaan kuuluuko yläkerrasta vastausta. Sitä paitsi, kun huhuilin alakerrasta, sain yleensä suht' kiukkuisen vastauksen, nykyään saan rapsutuksen päälaelleni ja menen sen jälkeen tyytyväisenä nukkumaan. 

Pidän muunnellut systeemini voimassa toistaiseksi.


Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Ihmeiden aika ei ole vieläkään ohi, vaikka Joulustakin on päästy jo seuraavalle vuodelle ja kokonaan uudelle vuosikymmenelle. Koiralle avattiin lapsiportti ja päästettiin se yläkertaan yöksi. Asiaa saattoivat vauhdittaa erinäiset ja täälläkin jo useaan otteeseen aikaisemmin kuvaillut yöpuuhastelut, jotka kuusen karkotuksen jälkeen suuntautuivat muihin, tasan yhtä ei-toivottuihin, askareisiin.

Ja kas, yöt on nukuttu hyvin ja huomattavasti yhtäjaksoisemmin kuin pitkiin aikoihin. Ihmiset ovat saaneet kaipaamansa levon, eikä kukaan tule nostamaan ylös ns. ennen sianpieremää, eli viideltä tai vieläkin aikaisemmin.

Soisin tilanteen pysyvän nyt muuttumattomana hamaan, hämärään tulevaisuuteen asti. (Mutta en kylläkään pistäisi rahaa likoon sen puolesta. En ainakaan vielä. Niin hölmö en ole, tuon koiran tuntien.) 

Tarkkaavainen ja hallinta-alueestaan hajulla pysyvä koira nukkuu iltanokoset aina toinen silmä auki. Koskaan ei tiedä vaikka jossakin huoneessa majailisi pahaa-aavistamaton nakki. 
 

2 kommenttia:

  1. Mäyräkoira pidättää todellakin itsellään oikeuden muuttaa tapojaan ja tottumuksiaan. Ja tottelemisiaankin. Vaihtelu ilmeisesti virkistää.

    Kotiväkeä virkistää ennen kaikkea yhtäjaksoinen, kohtuullisen pituinen yöuni. Sunnuntaiaamuna kello kuusi alkava vikinä ei ole kaikkein mieluisin herätyskello. Ja sitten, kun nouset ja käytät koiran aamuasioilla (ei sinne nyt niin kiire näyttänyt olevankaan), niin koira menee takaisin nukkumaan ja nukkuu kahteentoista. Kiitos vaan aikaisesta herätykestä - ihmisellä kun ei enää tule uni silmään.

    VastaaPoista
  2. Näinpä. Pahimmillaan olen noussut ylös puoli kahden maissa sen herättelyihin, enkä ole sen jälkeen nukkunut silmällistäkään. Siinä alkaa olla huumorintaju koetuksella.

    VastaaPoista