Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:
Töppöjalkaista koiraa harmittaa. Ihmissänky on liian korkea, että sinne pääsisi edes vauhdinotolla (yritetty on, toistuvasti), vaan on odotettava kärsivällisesti, että ihminen lukee viestejä (vinkuvonkua, hännänheilutusta ja takajalkatanssia) ja nostaa pituusrajoitteisen koiran huushollin ehdottomasti parhaalle paraatipaikalle alkuiltatorkuille.
Ihmisillä ei tunnu olevan mitään sitä vastaan, että lötkötän ja völlötän sängyssä nukkumassa, mutta siitä he eivät tunnu kovinkaan paljoa pitävän, että kaivaudun päiväpeiton alle ja lepuutan takapäätäni tyynyllä. Mitä? Tyynyhän on ihan paras paikka unille! Siinähän ne ihmisetkin nukkuvat, samahan se on kumpi pää siinä lepää!
Otteita ihmisen päiväkirjasta:
Tilastollisesti makuuhuone on nyt talon paras paikka, jos mittarina käytetään unen syvyyden ja laadun kuvitteellista mitta-asteikkoa. Makuuhuoneessa oleiluun liittyy selkeästi koiran mielestä verrattomia etuoikeuksia. Siellä makaillessa on mukava katsoa telkkaria ja ihmisten raajoista saa hyviä alustoja jaloilleen ja päälleen. Erityisesti takapäälleen. Ja jos tulee liian kuuma nukkua kylki ihmiskyljyksessä kiinni, voi aina vaihtaa jalkopäähän jossa on yleensä neljä jalkaa, joiden päälle voi laskeutua rötköttämään.
 |
| Mitä? En ole ollut tyynyn päällä nukkumassa. No en ole. Vielä. |
Joo, Alfie, ei olla oltu sääriosastolla, kun ominaisuuksia on jaettu ;)
VastaaPoistaMulle teki ensku (äipän veli) kivan kangaspäällysteisen rappusen sängyn eteen. On kuule kätevä. Laitan sulle mallin blogiini, tuu katsoon.
Varmaan makkari on se mäyriksen valtakunnan arvokkain paikka valloittaa. Ossimme on päässyt vasta sohva-asteelle yläkerran aulaan:) ja sekös sitä harmittaa mutta vaikka rakastan sitä niin paljon kuin koiraa voi niin sängylleni Ossilla ei ole asiaa. Tästä on kaksi poikkeusta kun meillä on ollut vieraita vierashuoneessa ja tätä sänkyä Ossilla on "lupa" käyttää... Terveiset Ossi ja M-L
VastaaPoistaOlli kertoo: Sängyn päällä on niin ihanan pehmeä makoilla. Ihmiset ovat keränneet sänkyjensä päälle ihania tyynyjä ja torkkupeittoja, joiden vuoksi pehmeä sänky on vieläkin vastustamattomampi. Tyttöjen sängyn päälle on kaikkein ihaninta nukkua, koska heillä on untuvatäkit - sen pehmeämpää petiä saa hakea. Mutta kuule Alfie, voitko uskoa, että kotiväkeni sulkee kaikkien makuuhuoneiden ovet lähtiessään kotoa pois. Siis kaikkien! Joudun nukkumaan päivisin joko omalla paikallani tai sohvalla. Voinhan siis aina nukkua lattialla, mutta no way, se ei ole mun juttu.
VastaaPoistaPyry: haa, mutta me olemmekin olleet monella muulla osastolla etunenässä, kun ominaisuuksia on jaettu...esim. suloisuusostastolla, viekkausosastolla, näppäryysosastolla etc. etc. ;) Tulen katsomaan minkä oivan apuvälineen ystävälliset ihmiset ovat sinua varten pykänneet. Ehkä omani tajuavat ottaa siitä oppia!
VastaaPoistaMarja-Leena: meilläkään ei ollut tarkoitusta ottaa koiraa sänkyyn, mutta toisin kävi. Minä olen se helpoimmin manipuloitavissa oleva ihminen meistä, ja tassun ympärille minut voi kietoa välillä suhteellisenkin helposti kun kyse ei ole mistään kovin vakavasta asiasta ;) Alfie ei kuitenkaan nuku öitään sängyssä, ihan jo siitä syystä, että sänky on korkea ja on kerran pudonnut sieltä alas, kun meillä ei ole päätyjä. Eipä silti, että se haluaisikaan nukkua, se on selkeästi soolonukkuja ja tykkää siitä, että saa rötköttää omalla pedillään tai matolla.
VastaaPoistaOlli: tiedän mistä puhut. Meilläkin mäyräkoiran oikeuksia poljetaan eikä pääsyä makuuhuoneisiin ole päivisin. Poikaihmisen huoneeseen ei koskaan. Itse asiassa koko yläkertaan ei ole pääsyä muuten kuin ihmisten mukana ja silloinkaan en saa tulla alas yksin, kun ihmiseni ovat sitä mieltä, ettei rappusten kipuaminen edes takaisin ole hyväksi selälleni, joten minua kannetaan ees taas. Ei minulla kyllä mitään sitä vastaan ole, että toimivat kantojuhtina ;)
VastaaPoistaArttu: Emäntähän toi mulle sen sohvan. Ja laittoi siihen harmaan-hopeanvärisen, ihanan pehmeän viltin! Se on suloinen kuin jänön häntä, ja kuulemma kallis...
VastaaPoistaTänään emäntä rupes pyykkäämään ja heitti MUN vilttini pesuhuoneen lattialle odottamaan vuoroaan koneeseen.
Kiusaksi annoin emännän (kerrankin) etsiä mua joka paikasta. Arvaa missä olin?
Vinkki: pesuhuoneen oven saa hyvin nenällä auki, jos sitä ei ole painettu kokonaan kiinni. Ja siellä on lattialämmitys...
Menin vielä kostoks emännän sänkyynkin. Mulla on ihan uus tapa hämätä sitä. Menen makkariin, kun se istuu työpöydän ääressä tietokoneella. Istun selin (tuijotuksesta on sanottu tarpeeks. Ehkä pari vuotta, jos muistan oikein, kuinka vanha nyt oon.) Emäntä kurkkaa mua ja on ihan lääpällään, kun istun nätisti sen vieressä, ja katselen kaukaisuuteen. (Just juu, olen olevinani jossakin kaukana, niin se unohtaa mut nopeesti ja pääsen tekemään seuraavan siirron.)
Emäntä jatkaa blogin näpyttelyä, ja silloin... hyppään sen sänkyyn. Pehmeästi, niveltäkään naksauttamatta, ja sulavasti kuin kis... tuota kuin notkea mäyräkoira.
Loppu on sensuroitu.
Arttu: meilläkin on lattialämmitys kodin ehdottomasti mielenkiintoisimmassa huoneessa! Arvaas huviksesi, että kiinnostaisiko minua käydä omatoimisesti tutkimassa mitä kaikkea muuta ihanaa siellä on! Mutta ihmiset ovat aina häätämässä ulos, siellä kun on kuulemma myrkkyä lattialla pulloissa, sitä sellaista ainetta jolla pestään vessojen lattioita, pönttöä ja seiniä. Ja kun siellä olisi tuo saunakin!
VastaaPoistaMinä olen alkanut vasta tässä ihan parin päivän aikana tuijottaa intensiivisemmin kuin aikaisemmin. Tarkoittaen siis sitä, että olen harjoittanut sitä toki aikaisemminkin, tätä mäyräkoiratuijotusta johon ainoastaan oman rotuni edustajat pystyvät...mutta nyt olen vienyt sitä pykälänverran eteenpäin ja ottanut oikein asiakseni asettua ihmisen nenän eteen kun hän mm. katselee telkkaa ja yrittänyt hypnotisoida häntä katseellani. Ihmiseni eivät ole olleet hyvillään. Hmmm...
Tuo kuvailemasi kaukaisuuteen tuijottaminen ja ihmisen tuudittaminen turvallisuudentunteeseen on ovelaa, minäkin harrastan sitä ;) Mikään ei ole niin ovela kuin mäyräkoira ;)