torstai 24. maaliskuuta 2011

Rapakelien toimintakertomus


Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:

Lumen alta paljastuu kaikenlaista mukavaa ja olen ulkona kuin possu tunkiolla, kunnes ihminen pilaa iloni ja komentaa kulkemaan vierellään. Ihminen esittää ääneen ihmettelyä siitä, etten pienikokoisten koirien tapaan varo kulkemista aivan kiinni ihmiseni jaloissa, vaan olen lähitaisteluetäisyydellä hänen nilkoistaan sillä seuraamuksella, että astun välillä hänen varpailleen ja hän tönäisee minua vahingossa hanuriin muutaman kerran. Tapaamme hyvän koirakaverini, peuhaan hänen kanssaan pitkän tovin. Kuljemme myös rinta rinnan eteenpäin ja ihmisiämme naurattaa kun nojaamme toisiimme kävellessämme. 

Otteita ihmisen päiväkirjasta:

Ulkona on kuraa ja rapaa, lämpöasteita riittävästi että likainen lumi on sulanut teille haasteellisiksi kasoiksi jonka läpi tulet taivaltamaan matalan maavaran omaavan koiran kanssa.

Astu ulos ovesta, koira kintereilläsi. Pääse pihapiiristä ulos ja totea peli menetetyksi jo siinä vaiheessa kun koira havaitsee vastaantulevan nartun ja heittäytyy mahalleen maahan odottamaan kohtaamista. Koiran alla on lätäkkö, tietenkin. Muuten se ei lammikoihin astu, mutta nartun näkeminen saa sen unohtamaan totaalisesti veden märkyyden. Sinä et sen sijaan unohda että lätäkössä on mustaa vettä.

Lenkin jälkeen astu tuulikaappiin, riivi takki päältäsi lattialle ja kääri koira mahdollisimman nopeasti suttupyyhkeeseen (tuulikaapissa on kaksi pyyhettä karvanaamalle: toinen sitä varten, että tassut kuivataan siihen ja toiseen kiedot koiran kun se on läpikurainen) ja nosta koira syliisi selälleen. Yritä muistaa, että kielellä joka innokkaasti yrittää nuolla naamaasi on juuri pyritty ulkona nuolemaan kaikki narttujen pissat.

Sullo koira alakerran vessan lavuaariin, tiedosta etukäteen, että se on jo ajatustasolla kuolemantuomion saanut idea. Käännä hana auki ja totea tämä konkreettisesti kun koira rimpuilee otteestasi ja koko lavuaari on täynnä kuravelliä. Kalasta jalkaasi apuna käyttäen pyyhe lattialta ja kiedo koira siihen uudestaan.

Taiteile lapsiportin lukko auki yhdellä kädellä, toisella kannattele koiraa joka välttämättä haluaa kiehnätä sylissäsi ja osoittaa ylenpalttista hellyyttä. Pyyhkäise rapaa pois silmäluomistasi, väistele edelleen kieltä.

Harpo rappuset mahdollisimman nopeasti ylös, yritä estää liukasta kurasaukkoa putoamasta otteestasi. Varo myös koiran iloisesti heiluvaa häntää, joka pyrkii levittämään raparoiskeita ympäristöönsä.

Laske koira pesuhuoneen lattialle, nosta salamannopeasti valkoista pyykkiä täynnä oleva pyykinkuivausteline aulaan pois rapakoiran tieltä.

Ehdi muodostaa ensimmäinen vokaali huudahduksesta "EI SAUNAAN!" ja totea, että koiran hännänpää on jo kadonnut lauteiden alle. Ongi koira pois, kiellä sitä toistamasta liikettään. Katsele miten koira toistaa liikkeensä. Ongi koira uudestaan pesuhuoneen puolelle, käännä suihku päälle ja huomaa, että olisit voinut riisua sukat itseltäsi. Ehkä myös kääriä farkkujen lahkeet. Totea että tämä kaikki on nyt armottoman myöhäistä. Pyyhi kuraviiru käsivarreltasi, kastele paitaasi.

Huuhtele koiran mahanalustaa ja tassuja tarmokkaasti, huomaa ettei koiralla ole pyyhettä pesuhuoneessa. Nappaa pyykinkuivaustelineestä valkoinen pyyhe ja päätä, että siitä tulee pysyvästi yksi koiran pyyhkeistä. Kuivaa koira, riisu toisella kädellä märät sukkasi pesuhuoneen lattialle ja käänny avaamaan ovi.

Katsele kuinka koira nappaa märän sukkasi suuhunsa ja porhaltaa ohitsesi rappuset alas hengenvaarallista vauhtia. Noidu mielessäsi ja ääneen, että olet unohtanut lukita lapsiportin salvan jälkeesi, loiki koiran perässä ja nostele märkiä farkunlahkeitasi.

Karjaise "JÄTÄ!" ja odota, että koira jättää sukan. Koira ei jätä sukkaa. Koiralla on saalis. Koira on lisäksi hetkellisesti kuuroutunut huudostasi. Madalla ääntäsi ja sano komento niin jäätävästi että jos paikalla olisi todistajana eskimo, sekin hyytyisi äänesi kuullessaan. Katso kuinka koiran alaleuka loksahtaa auki ja sukka putoaa maahan. Hae sukka, hae yläkerrasta pyyhe ja hae koira. Suorita loppukuivaus. Lähde viemään pyyhe yläkertaan, kuivaa aulan lattia ja huomaa, että olet unohtanut lapsiportin lukon jälleen auki. Pohdiskele oletko sairastumassa varhaisiän dementiaan vai olisko muistihäiriöillesi jokin luonnollisempi, vähemmän dramaattinen selitys. Hae koira saunasta. Vaihda vaatteesi. Keitä kahvia. Ole salaa hyvilläsi että säätiedotus lupaa pakkasta huomenaamuksi. Ei lämpöasteita, ei rapaa.
 

5 kommenttia:

  1. Opettavainen kertomus, pääsanoma voisi olla arkkitehdeille ja kuulua näin: kun suunnittelet taloja, piirrä kylpyhuone ulko-oven viereen :D

    Niin ja yritäpä tällaisessa tilanteessa vielä hallita energiaasi ja pysyä tyynenä, ei minun hermoillani xD

    Ps. Meiltäkin alkaa löytyä jo aika monta koiranpyyhettä...

    VastaaPoista
  2. Alfiehan tarttee kurapuvun jos se raukka ei osaa kiertää lätäköitä.. Lätäköt tietysti kierretään vasta vanhempana. Tai oikeastaan kurakelillä ei haluta mennä vanhempana edes ulos. Eihän mäyräkoirat ulkoile sateella ja tuulella:) sanoo Ossi (ja yrittää toteuttaa tätä kanssa:) :) ) Terveisin Ossi ja M-L

    VastaaPoista
  3. Kuinka totuudenmukaista!
    Rapakelillä kadehdin ihmisiä, joilla on iso kuraeteinen, jossa suihkuttaa koira puhtaaksi.

    VastaaPoista
  4. Alfie, rakastan sinua! Olet täydellinen.
    Päivän naurut, suurkiitokset :)

    VastaaPoista
  5. Sunan: asiassa auttaisi ihan älyttömästi sekin, jos pesuhuone sijaitsisi alakerrassa! Mutta ei, jatkamme taiteilua yläkertaan ja olemme hieman kiitollisia pakkaspäivistä ;) Enpä olisi uskonut tätäkään sanovani, kesäihminen kun olen! :D Mutta, jos sujuva siirtyminen rapakauden yli suoraan kesään tapahtuisi talvesta, olisi se vieläkin parempi ratkaisu! :D

    Marja-Leena: Alfie kiertää kyllä lätäköt, mutta jos vastaan tulee narttu, ei mikään mahti maailmassa saa sitä välittämään vedestä siinä tapauksessa. Se laskeutuu maahan välittömästi ja alkaa odottaa kohtaamista. Tuulinen sää on meillä taas ihanne, Alfie rakastaa kun humppatukka hulmuaa viimassa! :D

    Olli: Niinpä! Mun haaveena on kodinhoitohuone josta on käynti ulos ja kurapiste siinä oven edessä käsisuihkulla varustettuna. Siinäpä olisi pitkäkarvaisen omistajan todellista luksusta! :D

    Nettimartta: Lämpimät, rutistavat halit ja Alfielta jaloissa hyörimistä, hännänheilutusta ja mahdollisimman vähäbakteeriset pusut! :D Kiva kun naurua irtosi! :D

    VastaaPoista