Otteita mäyräkoiran päiväkirjasta:
Sattuipa vahinko. Ja vieläpä siinä vaiheessa kun naisihmiseni kiskoi päälleen useita kerroksia vaatteita viedäkseen minut pakkaslenkille, eli kyse oli konkreettisesti sekunneista, korkeintaan minuutista. Jos olisin osannut lukea mittaria, olisin tiennyt, että siinä oli miinus kahdenkymmenenkahden asteen lukemat ja siksi ihmiseni ei suoritunut pukeutumisestaan pelkällä nopealla toppatakin vetämisellä ylleen. Hän viivytteli liikaa, se villapuseron etsiminen kävi ylivoimaiseksi sietokyvylleni, kun olin jo valmiiksi ollut jalat ristissä pari tuntia. Minulla oli todella kova hätä ulkovessaani. En ihan ehtinyt. Olen pahoillani, mutta niin oli ihmisenikin. Sen lisäksi hän oli myös ylenmäärin tyrmistynyt.
Otteita ihmisen päiväkirjasta:
Koira kävi vääntämässä tortun (ei joulusellaista) keskelle olohuoneen lattiaa. Sitä ei ole tapahtunut sitten sen jälkeen kun isoisä pyörän osti, tai tässä tapauksessa useisiin kuukausiin. Ilmeisesti yöllinen haukahtelu ei sitten ollutkaan lumiauran liikkeistä ilmoittelua vaan ihan puhtaasti tarve päästä käymään ulkona. Ota näistä nyt sitten selvää kun kello käy aamuyötä ja alakerrasta alkaa kuulua haukahtelua. En välttämättä ole täysin valveilla ja ympäristöäni tarpeeksi tiedostavassa tilassa havaitakseni äänensävyn muutosta siinä miten koira ilmaisee itseään.
Tavoittelin sisäistä zen-tilaani (ihan sitä löytämättä), kun pesin lattiaa ripeydellä (kellonajan huomioiden) joka hämmästytti itsenikin. Ja olisi hämmästyttänyt todistajatkin, jos sellaisia olisi paikalla ollut.
Toivun ehkä takaiskusta iltaan mennessä.
ps. täytyy ehkä hieman ruveta kyseenalaistamaan annetun ruuan koostumusta suhteessa jätteen tuotantoon. Tähän asti koirapoika on saanut samaa sapuskaa pienestä pennusta asti; babyruuasta on siirrytty junnuversioon, mutta merkki on pysynyt samana. Ruoka tuntuu imeytyvän hyvin ja jätteen määrä on on vakio. Mutta se vakio on paljon. Suhteessa koiran kokoon, mielestäni liian paljon. Ehkä pitäisi vaihtaa merkkiä.
 |
| Se ei ollut kakkakepponen, minä vannon! Se oli sitä kun luonto kutsuu, ajasta ja paikasta välittämättä, mutta sinä et vastaa kutsuun riittävän ripeästi. |
Voi pientä:) Ja voi sua, kun jouduit siivoushommiin keskellä yötä, epäinhimillistä:( Meillä tuo jätteen määrä nousi eksponentiaalisesti, kun erehdyin kokeilemaan RC Sensible ruokaa, mainostivat sitä vielä helpommin sulavaksi kuin normaalia ruokaa, mutta sen seurauksena meillä väännettiin kahden sijasta viidet tortut päivässä (yleensä siinä vaiheessa vielä sisälle...), joten ruoka vaihtui kyllä hyvin nopeasti takaisin tavallisesti sulaviin nappuloihin! Ihan on muuten samat jutunaiheet kuin ihmisvauvoista puhuttaessa, heh:) Taas monta ihanaa postausta, mulla muu elämä haittaa nyt ihan liikaa blogien lukemista, en oo päässyt kommentoimaan. Mukavaa päivää!
VastaaPoistaLöysin teidät jonkun toisen mäyrisblogin kautta ja pääsitte heti mäyrisblogisuosikkeihini. Mielttömän ihana väritys tuolla Alfiella. Olen vain kerran törmännyt tuohon väriin ja silläkin yksilöllä oli toinen silmä sellainen sinertävä. Hevosilla sitä kutsutaan "herasilmäksi". koirista en tiedä. Todella kaunis. Miksi tuota väritystä kutsutaan? Meillä perheessä 7-vuotias karkkari, Ossi joka on koko kodin täystuho ja lihaksikas sohvaperuna. Ossista piti tulla puhdasverinen metsästyskoira mutta tyttäreni (Ossia hankittaessa 10 v) vaatimuksesta Ossista tulikin täysiverinen sylimäyräkoira. Terveisin Ossi ja emäntä.
VastaaPoistaAnu: Älä muuta virka! :D Hehe, ajattelin kans ihan samaa, että tämä on selkeää vauvakeskustelua ruokineen ja suolen toimintoineen! :) Mut se on aina kiva kuulla että miten nämä asiat muilla menee, varsinkin kun Topilla ja Alfiella on niin vähän ikäeroa =)
VastaaPoistaSiis, jos meillä jätettä tulis vain kaksi kertaa päivässä, niin aivan taatusti vetäisin sen monesti uhkaamani tervaristin seinään! 4 kertaa päivässä on se normi...oliskohan tosiaan kokeiltava jotakin muuta safkaa!? Hill'siä meillä kyllä jo kokeiltiinkin, mutta lontoonkielinen ilmaisu "it stinks to high heaven" ei läheskään riitä kuvaamaan sitä hajua minkä se koirassa aiheutti! Sitä paitsi, kakalla piti käydä _vielä_ tiuhempaa tahtia iltaisin...huhhuh! Hyvin tuo Royal Canin on muuten toiminut; paino on kasvannut ihan hyvin ja pysynyt kuosissa. En tiedä, mitähän sitä kokeilis seuraavaksi...? En ole enää aikapäiviin öljyäkään antanut (sehän kiihdyttää rasva-aineenvaihduntaa), mutta sillä ei ole ollut mitään merkitystä tuohon ulostamiseen. Samana se on pysynyt aina. Alfie vaan ilmeisesti on ns. läpipasko malliltaan; toimii kuin kello ja on kuin suora putki tuo suolisto ;)
Hei, Marja-Leena! :) Tervetuloa seuraamaan Alfie edesottamuksia, kiva saada sut mukaan! :)
VastaaPoistaAlfie on musta laikullinen (punaisin merkein), mutta sinällään tuo nimityshän on harhaanjohtava, kyseessähän on ihan vaan merle-geeni (jota tavataan mm. tanskandogeilla harlekiini-nimityksenä ja se on myös aika tavallinen esim. bordercollieilla). Mäyriksillä ei käsittääkseni kovinkaan tavanomainen. En ollut koskaan aikaisemmin törmännyt kyseiseen värimuunnokseen ennen kuin näin Alfien. Poitsun pentueesta oli vissiin puolet noita laikullisia ja toinen puoli mustia punaisin merkein.
Ossin mäyriselämä kuulostaa hyvältä ;) Meilläkin on sohvaperunailua osan aikaa, muuten nenää käytetään kovasti hyväksi tuolla ulkona. Alfiella on voimakas maavainu, harvemmin edes ilmavainua käyttää (lähes ainoita kertoja silloin kun herää kesken uniensa ja haistelee ilmasta, että uunissa muhii ruoka ;). Jälkeä olisi tarkoitus ruveta meillä käymään ihan aktiivisesti, mutta ihmisjäljet ovat toistaiseksi olleet ne, mistä Alfie on eniten kiinnostunut. Jänikset/rusakot eivät esim. voisi vähempää kiinnostaa. Ei, vaikka mentäisiin kuolleen ruhon ohi metrin päästä (tämäkin ihme on nähty). Olenkin puolivakavissani sanonut, että Alfiesta olisi ehkä enemmän pelastuskoiraksi jossa saisi jäljittää ihmistä :)
Ossille kovasti terveisiä! :)